SOTAHISTORIA Suuri Pohjan sota (1700–1721) oli Ruotsille monella tapaa raskas. Sodan pääroolissa oli kuningas Kaarle XII, joka kuoli Norjassa Fredrikshaldin – nykyinen Halden – piirityksessä marraskuussa 1718.
Vuosisatojen ajan on spekuloitu, että kuoleman takana olisi jatkuvaan sotimiseen kyllästyneiden ruotsalaisten toteuttama oman kuninkaan salamurha. Monet teoriat ja tutkimuskin on kuitenkin maustettu kansantarinoilla ja arvailuilla. Oulun yliopiston tutkijat ovat nyt saaneet varmistuksen Kaarle XII:n kuoleman aiheuttajasta.
Kaarlen kuolinsyytä on tutkittu vuosisatojen aikana kolmen ruumiinavauksen avulla vuosina 1746, 1859 ja 1917. Viimeisessä ruumiinavauksessa Kaarlen Riddarholmenin kirkkoon haudatut muumioituneet jäänteet myös röntgenkuvattiin.
Kaarle XII kuoli kallon lävistäneeseen ammukseen, mutta muutoin tapahtumien tarkka kulku on hämärän peitossa, ja ammus on pysynyt mysteerinä. Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja sen tyyppiä ja samalla ampujaa selvitettiin käyttäen oikeuslääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös viimeisestä kuolinsyyraportista saatua tietoa.
Kallomalleihin ammuttiin läpimitaltaan 19,5 millimetrin musketinkuulia eri nopeuksilla ja haavakanavaa tutkittiin tietokonetomografialla. Koeammunnat tehtiin kaliiperin 10 haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla. Tutkimus osoitti, ettei kuninkaan tappanut ammus todennäköisimmin ollut lyijystä tehty musketinkuula, sillä kallomallin vauriot olivat eri kokoiset kuin Kaarlella ja lyijykuula olisi jättänyt kalloon röntgenkuvissa havaittavia lyijyjäämiä.
Tutkimuskohteena oli myös Kaarlen kuolinhetkellään käyttämä huopahattu, jossa on edelleen selkeästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä. Tutkimus osoitti, että vastaavan kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen tarvitaan selvästi 19,5 millimetriä suurempi ammus.
Havainto sulkee pois myös legendan, jonka mukaan Kaarle XII salamurhattiin ampumalla häntä hänen omasta sotilaspuvustaan varastetulla napilla, kulknappenilla. Todennäköisesti ammuksen koko onkin ollut selvästi yli 20 millimetriä eli sitä ei ole voitu ampua musketista.
Tutkimuksen perusteella näyttää todennäköisimmältä, että Kaarle XII:n surmannut ammus on ollut rautainen kartessiammuksen kuula, jonka halkaisija on ollut selvästi yli 20 millimetriä. Kallon vaurioiden perusteella kuulan osumanopeus on ollut todennäköisesti noin 200 m/s, mikä vastaisi hyvin linnoituksesta noin 200 metrin päästä ammutun ammuksen nopeutta. Kaarle XII:n kohtaloksi koitui siis omien tekemän salamurhan sijaan todennäköisimmin vihollisen kuula.
Tutkimus on julkaistu National Academy of Sciencesin ja Oxford University Pressin yhteistyönä julkaisemassa PNAS Nexus -tiedelehdessä.
Lue myös: Suomalainen entinen kansanedustaja taisteli neuvostopartisaanina – sota päättyi Äänisen aaltoihin
Kommentoi Facebookissa