Työrauha luokassa auttaa nuorta – useammat jatkavat opintojaan peruskoulun jälkeen

TYÖRAUHA Rauhallinen opiskeluympäristö on osa oppilaiden osallisuutta. Työrauhaan kuuluvat sääntöjen lisäksi toimintakulttuuri, pedagogiikka sekä kohtaaminen ja välittäminen. Kohtaaminen ja välittäminen sisältävät erityisesti vuorovaikutuksen opettajan ja oppilaan välillä, jota tulee vahvistaa kouluissa.

Nuorten osallisuuden kokemus koulussa suojaa lyhyeksi jäävältä koulutukselta osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä tehty tutkimus.

– Ne nuoret, jotka olivat kokeneet työrauhan luokassa vahvaksi, olivat jatkaneet opintojaan peruskoulun jälkeen vähintään toisen asteen tutkintoon saakka niitä nuoria useammin, jotka olivat kokeneet työrauhansa heikommaksi, kertoo THL:n tilastotutkija Marko Merikukka.

Nuorten osallisuus nähdään nuorten mahdollisuutena vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin. Se voidaan erotella käsitteellisesti sekä poliittiseen että sosiaaliseen osallisuuteen.

– Poliittinen osallisuus käsittelee tyypillisesti päätöksentekoa, sosiaalinen vuorovaikutusta, tarkentaa dosentti Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta.

Osallisuus yläkoulussa ei ole ainoa koulutuksen pituuteen vaikuttava tekijä. Tutkimus vahvisti aikaisempien tunnistettujen yksilötason tekijöiden – nuorten mielenterveyden häiriöiden, koulumenestyksen, perheen suhteellisen köyhyyden ja vanhempien matalan koulutusasteen – yhteyden koulutuksen pituuteen.

Tutkimuksessa yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineisto ja Kouluterveyskyselyn tiedot. Kouluterveyskysely on luokka-asteittain toteutettu poikittaiskyselytutkimus, jossa nuoret vastaavat opettajan valvomana koulutyöhön, terveyteen ja elämäntapoihin liittyviin kysymyksiin.

Lue myös: Lapset ja nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä ja viihtyvät koulussa – etenkin ammattioppilaitosten pojat