TERVEYS Matalasti ja korkeasti koulutettujen väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet viimeisten 40 vuoden aikana. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin tupakoinnin yleisyyttä eri koulutusryhmissä vuodesta 1978 alkaen eli lähes siitä asti, kun Suomen tupakkalaki tuli voimaan.
Vähemmän koulutettujen tupakointi on koko tutkimusajan ollut yleisempää kuin korkeasti koulutettujen tupakointi, ja 2010-luvulla erot ovat jo huomattavat.
– On huolestuttavaa, että tupakointi on vähentynyt matalasti koulutetuilla vähemmän kuin korkeasti koulutetuilla ja väestöryhmittäiset erot ovat kasvaneet, sanoo THL:n asiantuntija Otto Ruokolainen.
– Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on terveyserojen kaventaminen, mutta kehitys tältä osin näyttää menevän väärään suuntaan, hän jatkaa.
Tupakointi on vähentynyt lähes kaikissa väestöryhmissä
Kokonaisuudessaan tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmeninä sekä matalasti että korkeasti koulutetuilla. Vähän koulutetuilla 45–64-vuotiailla naisilla tupakointi oli kuitenkin lisääntynyt.
– Tupakoinnin yleistyminen tässä ikäryhmässä johtunee naisten tupakoinnin yleistymisestä 1970-luvulla. Vieroituspalvelut olisi tärkeä kohdentaa paljon tupakoiville ryhmille. Tämä antaa paremmat mahdollisuudet kitkeä tupakoinnista aiheutuvaa eriarvoisuutta väestöryhmien välillä.
Suomen tupakkalakiin lisättiin vuonna 2010 tavoite tupakoinnin loppumisesta vuoteen 2040 mennessä.
– Tavoite savuttomasta Suomesta on terveyserojen poistamisen näkökulmasta toimiva. Tupakkapolitiikka ei ole tähän saakka kuitenkaan onnistunut terveyserojen poistamisessa, joten vielä vaikuttavampia toimenpiteitä ja parempaa toimeenpanoa tarvitaan, toteaa tutkimusprofessori Pekka Jousilahti THL:stä.
– Tupakoinnin vähentämiseen ja terveyserojen poistamiseen on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, hinta- ja veropolitiikalla sekä tehostamalla tupakasta vieroitusta terveyspalvelujärjestelmässä, hän jatkaa.
Tupakoinnin koulutusryhmien välisiä eroja suomalaisilla tarkastelevassa tutkimuksessa käytettiin aineistona THL:n Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimusta sekä Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimusta. Ne ovat satunnaisotokseen perustuvia väestökyselyitä, joissa vuosittainen otos on 5000.
Tähän tutkimukseen otettiin 25–64-vuotiaat vastaajat, joita oli 104 315. Tutkimukseen osallistui THL:n, Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoita.
Lue myös: Tupakointi on edelleen vähentynyt – mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt
Kommentoi Facebookissa