JÄÄKIEKKO Jääkiekkoliitto on tiedottanut viime keväänä Tampereella ja Helsingissä järjestettyjen jääkiekon MM-kisojen taloudellisesta tuloksesta. MM-turnaus on tuottanut massiivisen 13,9 miljoonan euron voiton.
– Lopputulos oli kaikilla mittareilla erinomainen. Kisojen järjestelyt keräsivät laajalti kiitosta, finaali huipentui Leijonien maailmanmestaruuteen ja myös taloudellisesti kisat tekivät ennätystuloksen. Tiukan kulukurin ja loistavasti sujuneen VIP-, kumppani- ja lipunmyynnin ansiosta MM-kisojen tuotto kohosi peräti 13,9 miljoonaan euroon, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela iloitsee tiedotteessa.
Korona ja maailmanpoliittinen tilanne toivat järjestelyihin omat haasteensa. Osin tämän vuoksi taloudellinen tulos ennustettiin reippaasti alakanttiin.
– Meidät yllätti se, kuinka paljon lippuja meni kaupaksi juuri kisojen alla ja niiden aikana. Tähän vaikutti merkittävästi muun muassa kotijoukkueen loistava menestys. Yhteensä lippuja myyntiin 379 720 kappaletta, joista 279 924 Tampereelle, MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen kertoo.
Kokonaisuudessaan MM-kisojen kulut olivat 22 685 613 ja tuotot 36 586 029 euroa. Kisojen taloudelliset vaikutukset kisakaupungeille, Tampereelle ja Helsingille, olivat myös merkittävät. Suorien taloudellisten vaikutusten arvioidaan olleen 115,6 miljoonaa euroa.
Näistä summista 86,7 miljoonaa kohdistui Tampereen alueelle. Tapahtuman epäsuorat taloudelliset vaikutukset olivat 144,5–202,3 miljoonaa euroa.
Venäjällä irvailtiin viime keväänä, että Suomessa järjestetty MM-turnaus olisi epäonnistunut projekti. Tätä perusteltiin Helsingin otteluiden pienillä yleisömäärillä. Helsingissä vain Kanadan ja Sveitsin ottelu myytiin loppuun.
Todennäköisesti tuotot olisivat olleet vieläkin suuremmat, jos MM-kisoja olisi pelattu Hartwall-areenalla ja että Venäjä olisi saanut osallistua. Venäjä kuitenkin suljettiin MM-kisoista Ukrainan sodan takia ja Helsingin ottelut siirrettiin vanhaan jäähalliin Nordikselle.
Silti MM-kisaprojektia voi luonnehtia merkittäväksi onnistumiseksi. Suoranaiseksi taloudelliseksi jättimenestykseksi.
Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kotikisojen tuotot on ohjattu Suomen jääkiekon niin sanottuun ruohonjuuritoimintaan. Tuotoilla on kehitetty vuosien saatossa erityisesti lasten ja nuorten kiekkoilua. Niin tehdään nytkin.
– Olemme sijoittaneet osan aiempien kotikisojen tuotoista ja saman teemme valtaosalle nyt saaduista tuotoista. Pääoman suuruus mahdollistaa sen, että siitä saatavilla tuotoilla pystytään jatkossa rahoittamaan normaalibudjetin ulkopuolisia kehitysprojekteja ilman, että itse pääomaan kosketaan. Tämä tuo turvaa tulevaisuudelle ja mahdollistaa suunnitelmallisen kehitystyön, vaikka kotikisojen järjestämissykli kasvaisi nykyisestä noin kymmenestä vuodesta, puheenjohtaja Nummela paljastaa.
Jääkiekon MM-kisoja pelataan Suomessa myös 2023. Silloin toinen alkulohko sekä loppupelit pelataan Tampereella ja toinen alkulohko sekä kaksi puolivälierää Latviassa Riiassa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Jokerit mysteerin keskellä – Harkimot pitävät suunsa supussa
Kommentoi Facebookissa