PERHEET Tilastokeskus kertoo, että Suomessa 8 prosenttia kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin.
Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain yksi prosentti kaikista perheistä.
Ruotsinkielisten perheiden osuus on pysynyt neljässä prosentissa ja saamenkielisten perheiden alle prosentissa vuodesta 1995 asti. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen perheet-tilastosta.
– Suurin osa perheistä on edelleen suomenkielisiä, vaikka osuus on pienentynyt 30 vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Viime vuonna 81 prosentissa perheistä ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat suomenkielisiä, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
Perheistä kolmessa prosentissa puolisot puhuvat eri kotimaisia kieliä. Kotimaankielisen ja vieraskielisen puolison muodostamia perheitä oli 5 prosenttia. Vuonna 1995 tämä osuus oli 1 prosentti.
Perheissä voidaan puhua myös useampia kieliä. Koska väestötietojärjestelmässä yhdellä ihmisellä voi olla vain yksi äidinkieli, jäävät mahdolliset muut kielet piiloon. Yksi ihminen voi olla myös kaksi- tai monikielinen, mutta hän näkyy väestötietojärjestelmässä ja siten myös tilastossa vain yhden kielen mukaan. Vieraskielisissä perheissä yleisimmät kielet ovat venäjä, viro, arabia, ukraina ja farsi.
Vieraskielisten lapsiperheiden osuus oli 14 prosenttia kaikista lapsiperheistä vuonna 2025. Myös ne perheet, joissa toinen puoliso on vieraskielinen ja toinen kotimaankielinen, ovat yleistyneet. Tällaisten perheiden osuus lapsiperheistä on 5 prosenttia. Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.
– Lapsiperheissä vieraskielisten suurempi osuus verrattuna kaikkiin perheisiin johtuu vieraskielisten muuta väestöä nuoremmasta ikärakenteesta, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
Yleisimmät kielet vieraskielisissä lapsiperheissä ovat venäjä, arabia, viro, somali ja ukraina. Suomenkielisten lapsiperheiden osuus oli 91 prosenttia vuonna 1995 ja 75 prosenttia vuonna 2025. Ruotsinkielisten osuudet vastaavina vuosina olivat 4 prosenttia ja 3 prosenttia.
Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 6 764 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 1 577 perheellä.
Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa vasta vuoden maassa oleskelun jälkeen, joten he ovat alkaneet näkyä väestötilastoissa vasta vuodesta 2023 eteenpäin. Lapsiperheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia, oli vuonna 2022 väestössä vain 890, mutta vuonna 2025 jo 3644.
Todellinen määrä on todennäköisesti tätäkin suurempi, sillä väestötietojärjestelmässä on tavallista enemmän puutteita niiden henkilöiden tiedoissa, jotka ovat saapuneet Suomeen tilapäisen suojelun direktiivin nojalla.
Lue myös: Alle 18-vuotiaiden määrä putosi alle miljoonan – ensimmäistä kertaa Suomen itsenäisyyden aikana
Kommentoi Facebookissa