MARSKIN RITARI Viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Tuomas Gerdt on siunattu Lappeenrannassa Lauritsalan kirkossa yksityistilaisuudessa. Siunaamisen toimittivat kenttäpiispa Pekka Särkiö ja rovasti Jorma Taipale. Omaisten toivomuksesta tilaisuus pidettiin mahdollisimman yksityisenä.
Tuomas Gerdt syntyi Heinävedellä 28.5.1922 ja kuoli 98-vuotiaana 1.11.2020. Gerdt osallistui talvisotaan vain 17-vuotiaana vartiointi- ja evakuointitehtävissä Rantasalmella. Jatkosodassa hän palveli taistelulähettialiupseerina Jalkaväkirykmentti 7:ssä, kun hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942.
Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 191 suomalaista sotilasta, arvo voitiin myöntää sotilasarvosta riippumatta. Tuomas Gerdt oli numeroltaan 95 ja hän oli nimityshetkellä sotilasarvoltaan kersantti. Näin kirjattiin virallisiin nimitysperusteluihin:
”Monissa muissa kiperissä tilanteissa on hän kylmäverisesti ja itseään säästämättä suorittanut tekoja, joitten arvon tuntee vain sellainen, joka on joutunut johtamaan joukkoja tilanteissa, milloin kaikki muut yhteydet ovat poikki ja milloin vain miehinen kunto ja urhoollisuus voivat toimittaa perille annetut käskyt ja ilmoitukset.
20.–21.7.42 Kannaksella ”Sevastopolista” käydyn taistelun aikana ilmoittautui alikersantti Gerdt vapaaehtoisena vastaiskua tekemään määrättyyn osastoon. Ensimmäisenä miehenä syöksyi hän eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateilla kymmeniä vihollisia pyrkien aina pahimpaan ja ratkaisevimpaan paikkaan.
Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen.”
Tuomas Gerdt kävi jatkosodan aikana reserviupseerikoulun ja hänet ylennettiin sodan aikana vänrikiksi. Hän avioitui vuonna 1946 Lea Marjatta Kososen (1925–2013) kanssa, heillä on kaksi lasta. Sodan jälkeen Tuomas Gerdt työskenteli metsäteollisuuden palveluksessa ja vietti eläkepäiviään Lappeenrannassa. Hän oli omista saavutuksistaan vaatimaton ja totesi olleensa vain sotilaana sotilaiden joukossa..
Siunaamisen jälkeen Tuomas Gerdtin arkku kuljetettiin hautajaissaattueessa Lepolan hautausmaalle. Hautajaisiin osallistuivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Haudalla laulettu virsi oli Maa on niin kaunis, myös Veteraanin iltahuuto kuultiin. Presidentti Niinistö piti haudalla puheen.
– Surusanomassa on paljon lopullista, mutta samalla ikuisesti kestävää. Mannerheim-ristin ritareiden aikakausi on päättynyt, mutta perintö jää. Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.
Hautajaisten sotilaallisista järjestelyistä ja kunnianosoituksista vastasi Maasotakoulu, joka oli Gerdtin kummijoukko-osasto. Valtioneuvoston suruliputti Gerdtin ja kaikkien Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi, samalla sisäministeriö toivoi yleistä suruliputusta koko maahan.
Hautajaisten sotilaalliset elementit sisälsivät muun muassa kielekkeisen valtiolipun lippuvartion, kunniamerkkien kantajan ja kunnialaukaukset haudalla. Arkunkantajina toimivat Reserviupseerikoulussa palvelevat Maasotakoulun varusmiehet, jolla haluttiin symboloida veteraanien perinnön siirtämistä jälkipolville.
Lue myös: Viimeinen Mannerheim-ristin ritari on poissa – Tuomas Gerdt kuoli 98-vuotiaana
Kommentoi Facebookissa