TYÖKYKY Vanhimpien työntekijöiden työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohentunut 2000-luvun taitteesta.
Kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat 55–64-vuotialla aiempaa harvemmassa. Heistä 37 prosenttia kokee nyt työnsä fyysisesti raskaaksi, kun vastaava osuus oli 43 prosenttia vuonna 2002.
– Ikääntyneiden kohdalla suunta on oikea, mutta tehtävää on vielä paljon. On tärkeää huolehtia, että ihmiset voivat tehdä mielekästä työtä työuransa loppuun saakka, työministeri Timo Harakka korostaa.
Enemmistö palkansaajista kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Fyysisesti raskasta työ on runsaalle kolmasosalle. Muutokset työn rasittavuudessa ovat läpi 2000-luvun koko palkansaajakunnassa pieniä. Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta pitää kuitenkin omaa työkykyään hyvänä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin, selviää työolobarometrin 2018 loppuraportista.
Työ kuormittaa fyysisesti etenkin työntekijöitä ja teollisuudessa työskenteleviä sekä henkisesti toimihenkilöitä. Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi.
Kokemus työn kuormittavuudesta on kasvanut etenkin nuorimmissa ikäryhmissä 18–34-vuotiailla. Heistä peräti 63 prosenttia kokee nyt työnsä henkisesti raskaaksi – luku oli 49 prosenttia vuonna 2002 – ja 43 prosenttia fyysisesti raskaaksi, kun osuus oli 36 prosenttia vuonna 2002.
– Muutokset nuorimpien ikäryhmien kokemuksissa huolettavat. Nuorten kokemukset työelämän raskaudesta vaativat tarkempaa analyysia ja toimenpiteitä, työministeri Harakka toteaa.
Työn epätasainen jakautuminen on merkittävä stressitekijä. Jopa 37 prosenttia palkansaajista koki vuonna 2018, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasaisesti työntekijöiden kesken. Yksityisissä palveluissa työskentelevät olivat tyytyväisimpiä työmäärän jakautumiseen, valtiolla tyytyväisiä oli vähiten.
Työmäärän koetaan olevan liian suuri useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla: jopa neljännes valtion ja kuntien palkansaajista kokee näin. Sektoreista erottuu erityisesti kunta-ala, jossa jopa 42 prosenttia palkansaajista vastasi työskentelevänsä päivittäin nopealla työtahdilla.
Työolobarometri on vuodesta 1992 alkaen tehty kyselytutkimus, joka kertoo palkansaajien kokemasta työelämän laadusta. Vuoden 2018 työolobarometrin tiedot perustuvat 1 650 puhelinhaastatteluun ja tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Kommentoi Facebookissa