Yli 2000 juhlavuoden puuta istutettiin – kuusi oli suosituin, koivut ja pihlajat harvassa

Erityisesti sinikuusen Picea pungens eli ”Baby Blue” -muodon sininen väri kuvasi hyvin Suomen itsenäisyyttä.

Erityisesti sinikuusen Picea pungens eli ”Baby Blue” -muodon sininen väri kuvasi hyvin Suomen itsenäisyyttä. (Kuva Fotolia)

Moni innostui myös kokeilemaan eksoottisempia kasveja kuten magnolioita tai hevoskastanjoita.

JUHLAVUODEN PUU Suomen 100-vuotisjuhlavuosi innosti istuttamaan yli 2 000 juhlapuuta Puutarhaliitto ry:n kampanjassa. Istutustapahtumista välittyi hyvä mieli ja puilla juhlistettiin erilaisia yhteisiä tapahtumia. Puiden kasvun seurantaa suunnitellaan jatkettavan.

Puutarhaliiton Istuta juhlavuoden puu -kampanja sai hyvän vastaanoton, sillä moni istuttaja innostui viettämään myös muita tapahtumia juhlavuoden puun istuttamisen yhteydessä. Istutuksia juhlittiin isosti ja pienesti puistojen avajaisista, juhlametsän istuttamisiin ja erilaisiin syntymäpäiviin.

Puutarhaliiton rekisteriin tehtiin yhteensä 1 803 merkintää, mutta puita istutettiin kampanjan aikana reilusti yli 2 000. Instagramiin kampanja keräsi noin 200 kuvaa #juhlavuodenpuu-tilille. Kuvista ja teksteistä välittyy hyvin tunnelmia ja se että kampanja koettiin läheiseksi.

– Juhlavuoden puu -kampanjan sivut ovat nyt sulkeutuneet uusien rekisteröintien osalta, mutta hakukoneen avulla pääsee jäljittämään tutustumaan omien ja muiden istutustapahtumiin. Tavoitteena on luoda jatkoa puurekisterille, jonka avulla olisi mahdollisuus seurata ja tehdä havaintoja juhlapuiden menestymisestä, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.

Ehdottomasti suosituin istutettu puulaji on ollut kuusi, jota on noin neljännes kaikista istutetuista puista. Näiden joukosta erottuu erityisesti sinikuusi ja sen kääpiöivä muoto Picea pungens ”Baby Blue”, jonka sininen väri kuvasi hyvin Suomen itsenäisyyttä.

Kuusilla on perinnettä vuosipäivien vietossa, sillä niitä on aikaisemminkin istutettu virallisiksi juhlapuiksi lähinnä julkisiin puistoihin. Kampanjan myötä ne ovat nyt päätyneet myös kotipihojen juhlapuiksi.

Istutettujen puiden joukossa on myös paljon tammia ja erilaisia hedelmäpuita. Joukossa on sen sijaan vähän koivuja ja pihlajia, joilla molemmilla on perinteisesti ollut tärkeä merkitystä suomalaisille kansallispuina ja pyhinä puina. Sataa vuotta on ehkä haluttu juhlistaa pitkäikäisemmillä ja satoa tuottavilla puilla koivujen ja pihlajien sijasta, arvioidaan Puutarhaliitosta.

Moni innostui myös kokeilemaan eksoottisempia kasveja kuten magnolioita tai hevoskastanjoita, jotka ovat usein menestymisrajansa äärireunoilla. Näin ehkä ennakoidaan tulevaa sataa vuotta ja kasvuolojen lämpenemistä ilmastonmuutoksen seurauksena. Puita istutettiin ahkerasti ympäri Suomea.

Kommentoi Facebookissa