ALKOHOLILAKI Uutta alkoholilakia on odotettu tietyissä piireissä kuin kuuta nousevaa. Vahvemmat siiderit ja oluet piti saada tavallisiin kauppoihin, pienpanimoille ulosmyyntioikeudet, vapaammat aukioloajat ja ulosmyyntioikeudet ravintoloille, mainosrajoitukset lievemmiksi… Päivän Lehti kirjoitti alkuperäisestä alkoholilain esityksestä tässä.
Lainsäädännön arviointineuvosto kritisoi muutamia kohtia, samoin Helsingin hovioikeuden päätös niin sanotussa Alkotaxi-tapauksessa oli tuomassa lakiin muutoksia. Näistä viilauksista kirjoitimme tässä.
Mutta varsinaisesti viemäristä alas koko lakiesitys oli menossa, kun keskustalaiset kansanedustajat vaativat itselleen omantunnon vapautta äänestyksessä, joka koski kaupan vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien tilavuusprosenttia.
Nykyisin sallittuja ovat olleet enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Ehdotuksen mukaan enimmäisvahvuus nousisi 5,5 prosenttiin ja valmistusmenetelmä olisi vapaa. Tämä helpottaisi joidenkin vahvojen oluiden sekä long drink -juomien myyntiä. Päivän Lehden artikkelin käänteistä voit lukea tästä.
Kansanedustajien kaljakapinaliike
Esimerkiksi eduskunnan keskustalainen varapuhemies Mauri Pekkarinen kommentoi, ettei tule ”kuuna päivänä” hyväksymään niin sanotuiksi limuviinoiksi kutsumiaan juomia kauppoihin. Keskustan vastarintaliike alkoholilain suhteen vahvistui erityisesti silloin, kun Olli Rehn siirtyi vuoden vaihteessa Suomen Pankkiin ja eduskuntaan nousi varasijalta professori ja kansanterveysmies Pekka Puska.
Eduskunnassa syntyi kaljakapina, kun 28 kansanedustajaa allekirjoitti alkoholilakia terveysvaikutuksiltaan arvostelevan lausuman. Mukana hallituspuolueista oli 15 keskustan kansanedustajaa sekä kolme kokoomuksesta. Listan kaikista allekirjoittajista löydät tästä.
Niin sanotuksi ”kompromissiesitykseksi” kutsuttiin toukokuun lopussa jätettyä ehdotusta, jossa keskustalaiset olisivat saaneet lakiesityksen ensimmäisessä vaiheessa äänestää omantuntonsa mukaan. Toisessa vaiheessa he olisivat sitoutuneet lopulliseen lakiesitykseen.
Tämä ei käynyt perussuomalaisille, puolue kun oli hetkeä aikaisemmin joutunut rankaisemaan omia poliisikansanedustajiaan, jotka niin sanotussa hallintarekisterilaissa olivat äänestäneet hallituksen esitystä vastaan.

Kuopattu kompromissi kaivettiin ylös
Tänään keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti, että hallituspuolueet ovat löytäneet sovun alkoholilain uudistuksesta. Hallituksen lakiesitykseen kuuluu kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin. Lisäksi esitykseen sisältyy valmistustapaneutraliteetti.
Mutta – kyseessä on aivan sama esitys, kuin kolme viikkoa sitten hylätty kompromissi, joka kuului näin:
”Tiedostetaan, että joillain edustajilla on lain ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5% tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Hallituspuolueet sitoutuvat siihen, että lain toisessa käsittelyssä edustajat kannattavat kokonaisuudistusta.”
Lain ensimmäisessä käsittelyssä kaikki kansanedustajat voivat siis äänestää omatuntonsa mukaan.
– Päättyi äänestys miten tahansa tästä prosentista, hallituspuolueet sitoutuvat siihen, että kokonaisuudistusta kannatetaan lain lopullisessa käsittelyssä, jossa pitää päättää, hylätäänkö vai hyväksytäänkö tämä kokonaisuudistus, Antti Kaikkonen kommentoi tänään Ylelle.
Näin lakiehdotus käsitellään
Lakiehdotukset käsitellään kahdessa käsittelyssä, kertoo eduskunnan tietopankki. Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset poikkeavat ehdotukset. Tässä kohdassa voidaan siis esimerkiksi äänestää nouseeko kaupassa myytävien alkoholijuomien tilavuusprosentti lainkaan.
Hallituksen esitystä vastaan äänestävät hallituspuolueen kansanedustajat eivät saa toiminnastaan mitään sanktiota, he voivat jopa itse tehdä esityksen hallituksen ehdotusta vastaan.
Lakiehdotuksen toinen käsittely voi tapahtua aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on lakiehdotuksen sisällön osalta ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua.

Vapaampi vai vahingollisempi?
Molemmat tahot uskovat kantansa menestyvän, muuten esitystä ei uskallettaisi antaa eduskunnan äänestykseen. Jos hallituspuolueiden riveistä lipeäisi 18 kansanedustajaa lakiesitystä vastustamaan, vapaamman alkoholipolitiikan kannattajien olisi löydettävä oppositiopuolueista lähelle samansuuruinen edustajajoukko omalle puolelle.
Monet vasemmistoliittolaisista, demareista ja vihreistä varmasti kannattaa vapaampaa, ”eurooppalaisempaa” alkoholipolitiikkaa, mutta on eri asia kannattaisivatko he silti hallituksen esitystä. Keskustelu hallituskriisin tiimoilta oli sen verran kiihkeää, että oppositio voi hyvinkin pyrkiä yhtenäisenä näpäyttämään ylimieliseksi kokemaansa hallitusta.
Toisaalta hallituspuolueiden kansanedustajien riveistä voi löytyä useampiakin kuin vain jo mainitut 18 allekirjoittanutta, jotka katsovat vapaamman alkoholipolitiikan terveyshaittojen jääneen aivan liian vähälle huomiolle.
Uusi alkoholilaki melko varmasti saadaan, mutta sen sisällöstä kukaan ei voi vielä olla täysin varma.
Kommentoi Facebookissa