Korkeimman oikeuden tuomari – ”Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni sai sotilasarvonsa takaisin”

Kapteeni Lauri Törni sai sotilasarvonsa takaisin kansalaisluottamuksen palauttamisen yhteydessä.

Kapteeni Lauri Törni sai sotilasarvonsa takaisin kansalaisluottamuksen palauttamisen yhteydessä. (Kuva Perinnekilta)

Uusi kirja tarkistaa ja tutkii sotasankarista esitetyt kiistanalaiset väitteet.

SOTAHISTORIA Suomen armeijan kapteeni Lauri Törni on maailmanlaajuisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista sotasankareista. Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet ristiriitaisia teorioita Yhdysvaltain armeijassa Larry Thorne -nimellä palvelleen ja Vietnamin sodassa vuonna 1965 kaatuneen erikoisjoukkojen upseerin motiiveista.

Tietokirjailija Kari Kallonen on tarkistanut esitetyt epäilykset ja väitteet Törnin satavuotispäivien alla julkaistussa teoksessaan Lauri Törni – Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari (Readme.fi).

Törnin tarinan kiistanalaisimpia kohtia on ollut erikoinen episodi koskien hänen sotilasarvoaan, asiasta on tehty jopa eduskuntakyselyjä. Törni oli tuomittu sodan jälkeen maanpetoksesta, koska hän kävi sukellusveneellä Saksassa ja osallistui siellä taisteluihin.

– Törnin saama tuomio ei sinänsä ollut poliittinen, mutta siihen miksi Törni tuomittiin ja moni muu jätettiin tuomitsematta, vaikutti Mannerheim-ristin ritarin maine sotasankarina, Kari Kallonen arvioi.

Presidentti J.K. Paasikivi armahti Törnin jouluna 1948 ja palautti tuolloin myös kansalaisluottamuksen. Törni matkusti keväällä 1950 Ruotsista Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin.

Sotasankari joutui Valtiollisen poliisin vieraaksi ja sai tuomion.
Sotasankari joutui Valtiollisen poliisin vieraaksi ja sai tuomion. (Kuva Kansallisarkisto)

Komentajan kummallinen esitys

Vasta lokakuussa 1950 puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo esitti kuitenkin Paasikivelle, että Törnin nimi poistettaisiin upseeriluettelosta. Korkeimman oikeuden jäsen Jussi Tapani on tehnyt analyysin Lauri Törnin sotilasarvosta aikoinaan voimassa olleen lainsäädännön näkökulmasta. Hän on nyt käynyt läpi tekemänsä arvion.

– Sotilasarvo on eräällä tavalla loogisessa kytkennässä kansalaisluottamukseen. Kun syytetty tuomitaan menettämään kansalaisluottamuksensa, hän menettää samalla sotilasarvonsa. Tämä tarkoittaa käänteisesti sitä, että kansalaisluottamuksen palauttaminen armahduksen kautta palauttaa automaattisesti sotilasarvon, oikeusneuvos Jussi Tapani selvittää.

Yritystä viedä sotilasarvo uudelleen kansalaisluottamuksen palauttamisen jälkeen rasittaa oikeudellisesti merkityksellinen seikka, se ei perustunut lainsäädäntöön, joten päätös oli oikeudellisessa merkityksessä mitätön. Sihvo viittaa esittelyssään virheellisesti myös sotaväen rikoslakiin. Törnin ei täytynyt anoa sotilasarvon palauttamista erikseen.

– Pidän täysin selvänä, että Törni oli saanut sotilasarvonsa takaisin presidentin palauttaessa hänelle kansalaisluottamuksen, Jussi Tapani kiteyttää.

Puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo joutui lopulta ristiriitojen keskelle.
Puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo joutui lopulta ristiriitojen keskelle. (Kuva SA-kuva)

Sairastelua ja riitaisa ero

Miksi puolustusvoimien komentaja ryhtyi erikoiseen operaatioon? Kari Kallonen on tutkinut mitä kyseisenä ajankohtana tapahtui.

Aarne Sihvo oli arvostettu jääkärikenraali, joka lopulta joutui laajalti epäluottamuksen kohteeksi ja riitojen keskipisteeksi. Mannerheim antoi Sihvolle vain toisarvoisia tehtäviä ja puolustusvoimien komentajan toimesta hänet junailtiin lopulta ulos erityisesti pääministeri Urho Kekkosen taholta.

Sihvo oli joutunut sodan jälkeen auto-onnettomuuteen, jossa hänen vaimonsa kuoli. Sihvo itse sairasteli vuonna 1950 paljon, eikä alkoholi auttanut asiaa. Vesa Saarikosken kirjoittamassa Sihvon elämäkerrassa kerrotaan, kuinka hän oli jopa eksynyt Paasikiven esittelyyn humalassa.

Samana päivänä Sihvon esityksen kanssa Paasikivi myönsi komentajalle kolmen viikon loman terveydellisistä syistä. Mutta todennäköisempää on, että Sihvon toimintaan vaikuttivat terveysongelmia enemmän samaan aikaan raportoidut virheelliset ja väritetyt kuulustelukertomukset Törnin väitetystä osallisuudesta kansainväliseen vakoilurenkaaseen.

Kreivitär Wera von Essen auttoi suomalaisia upseereita Ruotsissa, taustalla eversti Alpo Marttinen.
Kreivitär Wera von Essen auttoi suomalaisia upseereita Ruotsissa, taustalla eversti Alpo Marttinen. (Kuva Harry Järv)

Salainen kuriiri sepittää tarinan

Dosentit Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen avaavat kirjansa Tuntematon Lauri Törni värikkäällä tarinalla, jossa mielenterveysongelmainen ja huumeriippuvainen henkilö väitti olleensa keväällä 1949 Ruotsissa eversti Alpo Marttisen salainen kuriiri. Mannerheim-ristin ritari Marttinen johti miehen mukaan amerikkalaista vakoilujärjestöä, johon Törni liittyi.

Pohjonen ja Silvennoinen toistavat uudelleen miehen väitteitä, huolimatta ongelmistaan ”hänellä tuntui olevan myös oikeaa kerrottavaa Alpo Marttisen, asekätkijöiden ja muiden suomalaisten pakolaisten asioista Ruotsissa”. Törni oli kaksikon kirjassa ollut jo juonimassa Suomeen natsivallankumousta, ja nyt myös salaista vakoiluorganisaatiota Marttisen kanssa.

Kun mies kertoi olleensa keväällä 1949 Alpo Marttisen salainen asiamies Ruotsissa, se on käytännössä ongelmallista, sillä sotahistorian ja sotataidon dosentti Pasi Tuunaisen kirjoittaman elämäkerran mukaan Marttinen oli todellisuudessa lähtenyt Ruotsista jo ennen joulua 1946. Keväällä 1949 Marttinen opetti Yhdysvalloissa Fort Leavenworthin sotakorkeakoulussa talvisotataitoa ja piti karttaharjoituksia.

Miehen erikoiset kuulustelukertomukset nousevat kuitenkin esiin suojelupoliisin arkistoissa vuonna 1950 Lauri Törnistä olevissa tiedoissa. Kun suojelupoliisin lisäksi mielikuvitukselliset tarinat uskoivat kaksi myöhempää historiantutkijaa, niin teki mahdollisesti myös puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo.

  • Kari Kallonen on myös Päivän Lehden päätoimittaja

Lue myös: Tämä operaatio teki Lauri Törnistä legendan – ”Hän on yhä vihreiden barettien suurimpia sankareita”

Kommentoi Facebookissa