Maakotkan ja liito-oravan pesinnät verkkolähetyksissä – ”Pesässä on suureksi iloksemme poikanen”

PESÄKAMERAT Suomen luonnonsuojeluliitto avaa luonnon ystäville mahdollisuuden seurata uhanalaisten maakotkan ja liito-oravan pesintöjä verkkolähetyksissä. Pesintöjä seurataan tutkimustarkoituksissa ja suojelusyistä. Maakotkan pesä on eteläisessä Suomessa. Liito-oravan pesäkamera tarjoaa samalla mahdollisuuden vierailla Kainuun metsässä linnunlauluineen.

– Maakotkan pesäkameran tarkoitus on sekä luonnonsuojelullinen että tutkimuksellinen. Kyseisellä pesällä kotkaparilla on viime vuosina ollut tuntemattomia vaikeuksia. Koiraslintu on kadonnut jo kahdesti ja naaraskin vaihtunut ainakin kerran. Nyt pesässä on suureksi iloksemme poikanen. Tavoite on, että kameran olemassaolo voisi suojata pesää häirinnältä, kertoo ekologi Risto Sulkava.

Kotkanpesä sijaitsee poronhoitoalueen eteläpuolella, jonne maakotka yrittää tehdä paluutaan vuosikymmenten vainon jälkeen. Pesän tarkempaa sijaintia ei kerrota. Myös pesän lähimaastoa seurataan kameratekniikan avulla, jotta liiallinen uteliaisuus tai tahallinen häiriö voisi paljastua.

Liito-oravan pesäkamera sijaitsee Paltamossa, Kainuussa. Pesä on erityisesti liito-oravalle asetetussa pöntössä. Pesäkamera rannan tuntumassa tarjoaa myös hienon mahdollisuuden kuunnella kesän ääniä liito-oravan kotimetsässä. Tähän mennessä on kuultu kahdenkymmenen eri lintulajin ääniä, esimerkiksi tiltaltin ja laulurastaan laulua.

Liito-oravaemo on tällä hetkellä enimmäkseen pöntössä poikasten kanssa, mutta käy ruokailemassa, jolloin se on mahdollista nähdä verkkolähetyksessä. Valoisat kesäyöt ovat liito-oravalle aktiivista aikaa. Molemmat pesäkamerat ovat toiminnassa vuorokauden ympäri. Uhanalaisten lajien pesäkameroille luvan on myöntänyt ELY-keskus.

Liito-oravaa pitkään tutkinut ja lajin kartoitusta kouluttava biologi Vesa Hyyryläinen muistuttaa liito-oravan suojelutilanteesta.

– Suurin liito-oravan suojelua uhkaava tekijä on se, että hakkuissa liito-oravan elinympäristöjä häviää ja pirstoutuu. Pienen metsätupsun säästäminen liito-oravalle ei tutkimusten mukaan riitä, Hyyryläinen sanoo.