NUORISOBAROMETRI Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Työllisyyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus arvioitiin lähes yhtä hyväksi.
Tiedot ilmenevät vuoden 2020 Nuorisobarometrista, jonka aiheena olivat nuorille tarjottavat palvelut. Tutkimuksen aineisto kerättiin alkuvuonna 2020 ennen kuin korona rantautui Suomeen. Kerätty aineisto tarjoaa vertailukohdan niin sote-uudistuksen onnistumisen kuin korona-ajan vaikutusten arvioinnille.
Osalla nuorista oli ongelmia erityisesti tilanteissa, joissa elämänhallinta on tavalla tai toisella uhattuna. Velkaneuvontaa, apua rahapeliongelmiin tai päihdepalveluja ei ole saatavilla riittävästi. Ongelmia kohdataan myös esimerkiksi hoidon ja palvelujen jatkuvuudessa. Hoitoon pääsy voi olla hidasta ja kokemus mahdollisuudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikko.
– Suurin osa nuorista voi hyvin ja on tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kokemukset palveluista ovat negatiivisimpia juuri haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla. Jokaisella nuorella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavasti ja saada tarvitsemaansa tukea, sanoo varapuheenjohtaja Suvi Mäkeläinen valtion nuorisoneuvostosta.
Lähes kaikki vastanneet nuoret jakoivat kokemuksen siitä, että henkilökunta on kohdellut heitä kunnioittavasti. Valtaosa myös koki, että palveluissa asiat selitettiin heille ymmärrettävästi.
Syrjintää tai ennakkoluuloja ainakin jossain tutkituista palveluista on kohdannut seitsemän prosenttia nuorista. Syrjintää kokivat eniten ne nuoret, jotka kokevat kuuluvansa useampaan kuin yhteen vähemmistöön. Heistä joka kuudes on kokenut syrjintää jossakin palvelussa.
– Nuorisobarometri osoittaa tarpeen kehittää palveluja syrjimättömiksi. Palveluiden kehittämisessä tulisi tunnistaa nuorten erityistarpeet ja osallisuuden merkitys, toteaa toinen julkaisun toimittajista, tutkija Päivi Berg XAMK:in nuorten tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta.
Vuosittain vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometrissa tarkastellaan lukuisia arvoihin, arkiseen elämään ja hyvinvointiin liittyviä trendejä. Tämän vuoden seurantatiedoista nousee esiin myönteisenä trendinä etenkin yhteenkuuluvuuden tunne, joka viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana on tiivistynyt niin suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan, Eurooppaan, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöönkin.
Nuorisobarometrissa tarkasteltiin 15–29-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käyttöä. Vastaajina oli 1938 henkilöä.
Lue myös: Tutkija on huolestunut vauvakadosta – yhteiskunta maksaa hinnan, kun työikäinen väestö vähenee
Kommentoi Facebookissa