MILJOONARIITA Espoon käräjäoikeus vahvisti lokakuun lopussa sovinnon, jossa pankkiiri Mika Lehto velvoitetaan maksamaan 1,5 miljoonan euron velka korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen.
Maltan pankkiseikkailuista viime aikoina julkisuudessa olleen Lehdon miljoonavelan maksun saajana on Suomen rikkaimman miehen, Koneen ja Sanoma-konsernin suuromistajan Antti Herlinin Security Trading. Lainan vakuutena olleet Sipoon Storklobb sekä Hollolassa sijaitseva historiallinen Pyhäniemen kartano myydään välittömästi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Sanoma-konsernin Helsingin Sanomat.
Pyhäniemen kartanon tarina on värikäs. Kartano on perustettu jo vuonna 1467 ja sen nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1780. Vuonna 1912 varatuomari Oscar Collin hävisi Pyhäniemen kartanon uhkapelissä Monte Carlon kasinolla. Aikoinaan 1930- ja 1940-luvuilla kartanon mailla kuvattiin puolestaan Suomen Filmiteollisuuden klassikoita, kuten Siltalan pehtoori.
Talvisodan aikana kartano majoitti sekä Suomen ilmavoimien hävittäjä-ässiä että ulkomaisia vapaaehtoisia lentäjiä. Amerikkalainen kapteeni Hubert Fauntleroy Julian, Musta Kotka, oli Pyhäniemen kartanon vieraana huhtikuussa 1940. Hän soitteli salissa pianolla jazzia, joka oli silloin harvinaista kuultavaa Suomessa.
Abessinian kenttämarsalkka lienee ollut parempi jazzpianisti kuin lentäjä. Suomeen häneltä jäi lähinnä maksamattomia hotellihuoneita sekä vaatturilaskuja Stockmannille.
Kummallinen kiinteistökauppa
Miljoonariidan tausta on yhtä erikoinen kuin Pyhäniemen kartanon historiakin. Antti Herlin maksoi toukokuussa vuonna 2016 kolme miljoonaa euroa Maltalla toimivalle ja kaatumisvaarassa olleelle Nemea Bankille. Tilisiirto löytyy Ylen julkistamista Panaman papereista.
Miljoonista puolet eli 1,5 miljoonaa euroa oli osa kiinteistökauppaa, jolla Herlinin Security Trading osti Långvik South -nimisen yhtiön. Yhtiö puolestaan omisti maata ja kiinteistöjä Kirkkonummella. Antti Herlin asuu lähistöllä Thorsvikin kartanossa.
Myyjänä oli Mika Lehdon yhtiö Revestor, joka omisti Långvik Southista 50 prosenttia. Kauppakirjan mukaan Lehto edusti valtakirjalla vähemmistöosakkaita, jotka kuitenkin kiistävät tienneensä mitään kaupasta. Tapauksesta on tehty tutkintapyyntö poliisille, ja sitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa ensi keväänä. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Seura-lehti.
Riidanalaisuus ilmenee myös lokakuussa 2016 tehdystä panttaussopimuksesta.
”Kaupanteon jälkeen ilmeni, että on riidanalaista, oliko Pantinantajalla oikeus edustaa kaupassa Långvik South Oy:n muita osakkeenomistajia.”
Långvik South ajautui vuoden 2017 alussa konkurssiin, jolloin Antti Herlin osti toisen sijoitusyhtiönsä nimiin seitsemällä miljoonalla eurolla tontin ja rakennukset konkurssipesältä. Toinen puolisko maltalaispankille lähetetystä kolmesta miljoonasta – eli lainaksi annettu 1,5 miljoonan euron summa – maksetaan Herlinille takaisin Pyhärannan kartanon myynnistä saaduilla varoilla.
Puolentoista miljoonan pikavippi
Mika Lehto nousi julkisuuteen jo vuonna 2001, kun hänen omistamansa pankkiiriliike Sofi osti 3,6 miljoonalla eurolla Pertti Spede Pasaselta syksyllä vuonna 2001 Spede-Tuotanto Oy:n, vain viikkoa ennen naapurissa asuneen elokuvantekijän kuolemaa. Kaupan syy ei ollut ystävyys, vaan Sofi oli hävinnyt Speden sijoituksia ja kiivas koomikko vaati korvauksia.
Pankkiiriliike Sofin osti puolestaan islantilainen investointipankki Kaupthing. Lehto toimi aluksi Kaupthingin tytäryhtiöissä, kunnes alkoi perustaa liikekumppaninsa Heikki Niemelän kanssa yhtiöitä ympäri Eurooppaa. Kaupthing joutui Islannin valtion haltuun vuonna 2008, samana vuonna Maltalle perustettu nettipankki Nemea Bank oli yksi kaksikon yhtiöistä.
Pankin nimi Nemea tulee Kreikassa sijaitsevasta antiikin aikaisesta Zeus-jumalan pyhätöstä, jossa Herakles surmasi ensimmäisenä urotyönään leijonan paljain käsin. Nemea Bankin oma leijonanmetsästys alkoi lupaavasti, pankki kasvoi nopeasti jopa 30 000 asiakkaan nettipankiksi.
Nemean kohtaloksi koituivat riskit ja lainoitukset, rahoitusta annettiin myös omistajien läheisyhtiöille. Kohtalokas oli muun muassa Lehdon kiinteistöyhtiön Revestorin 25 miljoonan euron suurhanke, Lahden konserttitalon yhteyteen suunnitellut asunnot.
Vuonna 2014 Viroon rekisteröity suomalaisomisteinen pikavippiyhtiö Aasa Global sai Seuran mukaan tytäryhtiöineen 10 miljoonaa euroa Nemealta, pankin taseessa oli suomalaisille myönnettyä vippirahaa viime vuoden alussa 25,2 miljoonaa euroa, vuoden lopussa jo 37,4 miljoonaa. Pankki joutui tutkinnan kohteeksi.
Viranomaisten vaatimana viimeisenä mahdollisena päivänä 10.5.2016 Nemea Bankille saatu Antti Herlinin pikavippi pääomitukseen ei enää auttanut. Euroopan keskuspankki ja Maltan finanssivalvonta MFSA tekivät ratkaisunsa, EKP peruutti Nemea Bankin toimiluvan keväällä 2017.
Pankin tileillä odottaa nyt useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä asiakkaiden talletuksia, että sotku saataisiin selvitettyä.
Kommentoi Facebookissa