Saimaalla syntyi 86 kuuttia – eteläinen norppakanta leviää hitaasti entisille elinalueilleen

Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan.

Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan. (Kuva Miina Auttila)

Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia.

SAIMAANNORPPA Talvi 2021 oli suotuisa norpan pesinnälle. Metsähallituksen saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 76 kuuttia ja kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 86 poikasta.

Alkutalvi oli lämmin, mutta tammikuun lopun lumisateiden ansioista Saimaan rannoille kinostui riittävästi lunta pesintään. Pesien etsinnässä oli mukana noin sata vapaaehtoista pesälaskijaa.

– Saimaannorppien pesälaskenta oli kattava. Pesimäalueesta saatiin kartoitettua noin 90 prosenttia. Luvut täsmentyvät vielä syksymmällä kanta-arvion teon yhteydessä. Syntyneistä kuuteista kahdeksan kuoli pesintäaikaan. Noin 10 prosentin kuuttikuolleisuutta voidaan pitää normaalina norppakannassa, kertoo suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta.

Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan.

– Keskimäärin norppakannoissa syntyvyys on noin 20 prosenttia kannan koosta. Arvio saimaannorpan talvikannan koosta saadaan valmiiksi syksyllä, kun keväällä kerätty laaja havaintoaineisto on analysoitu, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi.

– Kahden kuutin syntyminen Kyläniemen eteläpuolelle viittaa eteläisen norppakannan hitaaseen leviämiseen entisille elinalueilleen, arvioi 40 vuotta Etelä-Saimaalla saimaannorppakantaa seurannut WWF:n Ismo Marttinen.

Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat Metsähallitusta pesälaskennoissa.

Lue myös: Saimaan norppasaaristoja esitetään Unescon maailmanperintöluetteloon – ”Suomalaisen luonnonsuojelun symboli”

Kommentoi Facebookissa