KOLUMNI Suomalaisten kansanterveyttä nakertaa tehokkaasti vaarallinen valkoinen jauhe, jota käytetään maun antajana monissa elintarvikkeissa. Lapset ja nuoret lihovat, ikäihmiset sairastuvat veri- ja sydäntauteihin ylimääräisen sokerinkäytön seurauksena.
Nyt jälleen kerran Antti Rinteen hallitus aikoo selvittää kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa, se mahdollistaisi sokerin verottamisen. Näyttää siltä, ettei elintarvikkeiden sokeriveroa saada aikaiseksi, koska elintarviketeollisuus vastustaa ankarasti. Näin siitä huolimatta, vaikka valtion kassaan vero toisi laajimmillaan satoja miljoonia euroja.
Sokeribisnes kasvattaa lisäksi terveydenhoitomenoja satoja miljoonia vuodessa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Myös Ruokavirasto kannattaa makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron muuttamista terveysperusteiseksi. Terveysperusteisessa sokeriverotuksessa verotus kohdistuisi tuotteeseen lisättyyn sokeriin.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) uskollisena elintarviketeollisuuden etujen ajajana on julkisuudessa ilmoittanut, että ”sokeriveron käyttöönotto on epätodennäköistä”. Ministeri lisää, että verojaoston pitkäaikaisena jäsenenä hän on huomannut sokerin verotusvaikeudet ja kysyy, miten esimerkiksi pienet leipomot ilmoittavat sokerin käytön.
Valtiovarainministeriössä vastataan Lintilän väitteisiin sanomalla, että on helpompi verottaa lopputuotteita. Meillä oli käytössä makeisvero – joka perittiin makeisten lisäksi jäätelöstä – jonka Juha Sipilän hallitus poisti huolimatta hallitusohjelman kirjauksesta.
”Korotetaan makeisveroa ja laajennetaan veropohjaa kilpailukykyvaikutukset ja valtiontukisäädökset huomioon ottaen.”
Sipilän hallituksen ministerit eivät vaivautuneet kertomaan, miksi fiskaalisesti hyväksi havaittuun ja kansanterveyttä edistävään lakiin iski leikkuri. Perusteeksi esitettiin totuuden vastaisesti, että makeisvero oli EU:n komission sääntöjen vastainen. Mitään asiakirjaa ei komission päätöksestä löytynyt, kyse oli enemmän Brysselin käytäväpuheista.
Todellisuudessa makeisvero kaatui elintarviketeollisuuden voimakkaaseen lobbaukseen ja elinkeinon tiiviisiin suhteisiin erityisesti keskustapuolueeseen. Näin siitä huolimatta, että voimassa ollut makeisvero oli tuonut valtion kassaan yli 300 miljoonaa euroa vuonna 2015.
Samankaltaisen tempun oli tehnyt jo vuotta aikaisemmin Alexander Stubbin hallitus, kun se oli luopunut makeisveron suunnitellusta korotuksesta. Olisi mielenkiintoista saada tietää, mitä rahaa elintarviketeollisuus on käyttänyt saadakseen Sipilän torppaamaan makeisveron ja sama homma näyttää toistuvan Rinteen hallituksen kohdalla.
Elintarviketeollisuus toistaa vuodesta toiseen samaa virttä, että verotuksen ohjausvaikutus on lähellä nollaa ja se ei vaikuta kuluttajien ostopäätöksiin. Selitykset eivät pidä vettä, jo virvoitusjuomaveron käyttöönotto suuntasi kulutusta vähäsokerisiin juomiin. Uudessa budjettiesityksessä virvoitusjuomien veroa ollaan korottamassa 25 miljoonalla eurolla.
Todellisuudessa sokerivero laskisi sokeripitoisten elintarvikkeiden myyntiä ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta. Miksi poliitikot puolueväristä riippumatta haluavat mielummin kasvattaa elintarviketeollisuuden voittoja kuin edistää kansalaisten terveyttä?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Kansanedustajien lahjamatkat herättävät kysymyksiä – onko kysymyksessä lahjus?
Kommentoi Facebookissa