RAIDELIIKENNE Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esittämiä linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Tampereelle suuntautuvan Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.
Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluryhmiin. Suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen. Suunnittelun arvioidaan kuitenkin kestävän 6–8 vuotta.
– Liikennöinti radoilla voi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla, liikenneministeri Sanna Marin arvioi.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt myös selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.
– Itäistä yhteyttä ei ole unohdettu, se on vain eri aikataulussa, Marin vakuuttaa.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori.
Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia.
Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 miljoonaa euroa ja Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 miljoonaa euroa. Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.
Hankeyhtiöt tulisivat liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio ei luovuta päätösvaltaansa taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa hankeyhtiöille. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi lisäksi, että Pohjolan Rautatiet Oy ei perusta rautatieliikenteen Kalusto– tai Kiinteistöyhtiötä, eikä Rail Baltica -yhtiötä.
Lue myös: Valtio rahoittaa uusia ratahankkeita ja yhtiöitä – luovuttaa yli 100 miljoonalla Nesteen osakkeita
Kommentoi Facebookissa