KORONAVIRUS Viime päivinä on uutisoitu, kuinka ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on poikkeuksellisen korkea. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut viime syksystä lähtien noin kolmannes, mutta viimeisen viikon aikana osuus noussut 40–50 prosenttiin.
Helsingin Sanomat kertoo, että vieraskielisten osuus pääkaupungin tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, Vantaalla se on ollut vuoden alussa 45–50 prosenttia. Kun vieraskielisten osuus Helsingin koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, ulkomaalaistaustaiset ovat huomattavan yliedustettuina tartunnoissa.
Tartuntoja on todettu nyt erityisesti nuoremmissa ikäpolvissa. Esimerkiksi Turussa on todettu erittäin laaja vaihto-opiskelijoiden koronavirusketju.
Koronatartuntamäärien kasvu vieraskielisten parissa ei johdu tietämättömyydestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin -tutkimuksessa maahan muuttaneiden vastauksia verrattiin koko väestön vastauksiin.
Selkeä enemmistö sekä maahan muuttaneista – 94 prosenttia – että koko väestöstä – 98 prosenttia – kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaviruksesta ja infektion leviämistä estävistä toimista. Niistä maahan muuttaneista, joilla suomen tai ruotsin kielen taito oli erinomainen, hieman suurempi osuus ilmoitti saaneensa riittävästi tietoa verrattuna niihin, joiden suomen tai ruotsin taito oli keskitasoinen tai korkeintaan aloittelija.
Maahan muuttaneista 81 prosenttia ja koko väestöstä 85 prosenttia kertoi käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan. Vaikka selvästi suurin osa eli 85 prosenttia myös maahan muuttaneista on välttänyt matkustamista ulkomaille, tätä suositusta noudattaneiden osuus oli koko väestön 96 prosentin osuuteen verrattuna alhaisempi.
Juttuvinkki: Virossa alkoi kuukauden kestävä koronasulku – ”Raja tulee lopulta vastaan”
Lähes kaikki vastaajat kertoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suurin osa myös noudatti turvavälejä ja vältti kättelyä, maahan muuttaneet kuitenkin koko väestöä hieman harvemmin. Kaikkiaan naiset noudattivat suosituksia pääsääntöisesti miehiä hieman tarkemmin.
– Tiedämme kuitenkin, että maahan muuttaneet ovat yliedustettuina koronatartunnan saaneissa. Monella heistä on työhön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät tartuntariskiä. Myös erilaiset muut tekijät, kuten alhaisempi koulutus ja tulot sekä ahtaampi asuminen yksin tai yhdessä, voivat lisätä tartuntariskiä, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.
Työssä tai harjoittelussa oli 75 prosenttia tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista ja 78 prosenttia koko väestöstä. Tarkempia työoloja koskevat tiedot on saatavilla vain maahan muuttaneista. Heistä työssä tai harjoittelussa olevista 30 prosenttia kertoi pystyvänsä tekemään etätyötä ja vain 56 prosenttia pystyi halutessaan pitämään 1–2 metrin etäisyyden muihin ihmisiin.
Naisista noin neljäsosa työskenteli terveydenhuollossa, jossa he tapasivat asiakkaita. Vastaava osuus oli miehillä kuusi prosenttia.
– Työnantajan tulisi varmistaa, että työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, joissa tarpeetonta altistumista koronavirukselle voi välttää. Lisäksi olisi varmistettava, että työntekijät noudattavat ohjeistuksia, Skogberg sanoo.
Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 3 668 henkilöä, jotka olivat 20–60-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus oli 60 prosenttia. Maahan muuttaneiden vastauksia verrattiin koko väestön vastauksiin FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksessa, johon osallistui 21–66-vuotiaista 3 490 henkilöä. Tässä ikäryhmässä osallistumisaktiivisuus oli 51 prosenttia.
Kommentoi Facebookissa