Tilastot vahvistavat antibioottien ja torjunta-aineiden vähäisen käytön – Suomessa myös maailman suurin luomukeruuala

Sertifioidusta metsästä voisi poimia vaikkapa suppilovahveroita luomutuotteina.

Luomukeruualueeksi sertifioidusta metsästä voisi poimia vaikkapa suppilovahveroita luomutuotteina. (Kuva Birgitta Partanen)

Suomi on Ruotsin rinnalla eurooppalaisessa tilastovertailussa omassa luokassaan.

RUOKATUOTANTO Luonnonvarakeskuksen tilastovertailu kertoo suomalaisen ruoantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien tunnuslukujen valossa. Ruokafaktasivustolta löytyy tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruoan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteutettu tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. Vertailua on aikaisemmin vaikeuttanut tietojen sirpaleisuus ja vaihtelevat tilastointitavat, nyt palveluun tieto on koottu yhteen ja helposti hyödynnettäväksi.

– Tilastot osoittavat, kuinka pitkäjänteinen työ suomalaisen ruoan puhtauden puolesta on tuottanut kiistattomia tuloksia. Ruoan turvallisuus ei ole kansainvälisessä vertailussa itsestäänselvyys, vaan vaatii ruoantuottajiltamme osaamista ja lisätyötä sekä rahallista panostusta joka ikinen päivä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Todennettavissa olevia vahvuuksia löytyy monia, esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla eurooppalaisessa tilastovertailussa omassa luokassaan.

Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruoantuottajamaissa.

Tilastoista käy myös ilmi, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTAT:n, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Tavoitteena oli kerätä vertailuun soveltuvaa tilastotietoa niistä tunnuksista, joiden arvioitiin tuovan esiin suomalaisen ruoantuotannon erityisiä vahvuuksia.

Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.

Lue myös: Euroopan parlamentti hyväksyi uusia sääntöjä luomutuotantoon – sekatilat sallitaan jatkossa

Kommentoi Facebookissa