Tuulivoima on suuri puhallus – veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan tukina jo satoja miljoonia

Tuulivoiman hyötyjiä ovat kolumnistimme mukaan valtion tukiaisilla pyörivät tuulimyllyfirmat, lobbarit, poliitikot ja esteelliset kuntapäättäjät.

Tuulivoiman hyötyjiä ovat kolumnistimme mukaan valtion tukiaisilla pyörivät tuulimyllyfirmat, lobbarit, poliitikot ja esteelliset kuntapäättäjät. (Kuva Kari Kallonen)

Kolumnistimme mielestä tuulivoima on sähkölaskun maksajalle onnettomuus, yhteiskunnalle maksuautomaatti ja luonnolle katastrofi.

KOLUMNI Ensi silmäyksellä tuulivoima näyttää kannatettavalta liiketoiminnalta. Saamme ilmaista ja saasteetonta energiaa, maanvuokraajat tuloja ja tuulimyllykunnat yhteisö- ja kiinteistöveroja. Totuus on kuitenkin aivan toinen.

Jokainen luku- ja kirjoitustaitoinen kansalainen tajuaa, että tuulivoima on sähkölaskun maksajalle onnettomuus, yhteiskunnalle maksuautomaatti ja luonnolle katastrofi. Hyötyjiä ovat valtion tukiaisilla pyörivät tuulimyllyfirmat, lobbarit, poliitikot ja esteelliset kuntapäättäjät. Veronmaksajille tuulimyllyjen pyörittäminen on tullut maksamaan satoja miljoonia tuulitukiaisina ja yritystukina, eikä järjettömyydelle ole loppua näkyvissä.

Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011, sen tarkoituksena oli lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Syöttötariffijärjestelmän tukien avulla taattiin tuulivoiman tuottajille 12 vuodeksi 83,50 euroa jokaiselta tuotetulta megawattitunnilta. Valtio maksaa tuulivoiman tuottajille sähkön markkinahinnan ja takuuhinnan välisen erotuksen. Parhaimmillaan takuuhinnaksi on luvattu yli sata euroa, kun samaan aikaan sähkömarkkinahinta on pyörinyt 35 euron tuntumassa.

Järjetön tuulitukijärjestelmä on johtanut siihen, että sähkön markkinahinnan laskiessa veronmaksajien tuki erittäin kannattaville tuulivoimayhtiöille on noussut pilviin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut yksiselitteisesti, että ”markkinahinnan alenemisesta aiheutuvan maksutaakan kantaa veronmaksajat”.

Suomalaisille veronmaksajille tuulituki on tullut tähän mennessä maksamaan yli 300 miljoona euroa. Esimerkiksi vuonna 2016 maan hallitus päätti tukea tuulivoimaa 136 miljoonalla. Eikä tässä kaikki. Samana vuonna Juha Sipilän hallitus päätti antaa suorina yritystukina Tuuliwatille 37,7 miljoonaa euroa, Suomen Hyötytuulelle 14,4 miljoonaa euroa ja EPV Tuulivoimalle 11,2 miljoonaa euroa. Energiavirasto kertoo, että viime vuonna tuulisähkö sai suoraa yritystukea yli 221 miljoonaa euroa.

Mikä poliittinen viisaus kätkeytyy tuulivoimafirmojen käsittämättömään tukemiseen? Kaikenlaisiin talouden tukijärjestelmiin pesiytyy säännön mukaisesti eriasteista korruptiota. Tällaisesta maan tavasta ei ole välttynyt myöskään tuulimyllybisnes.

Ministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) vävy, sijoitusyhtiö Taaleritehtaan tuulivoimasta vastaava johtaja Taamir Fareed toimi tuulivoima-asiantuntijana oman konsulttiyhtiönsä kautta ministerityöryhmässä, joka pohjusti tuulivoimatukia. Ryhmää johti Pekkarinen, jonka tytär on myös lobannut uupumattomasti tuulivoimaa. Aluksi silloinen ministeri yritti julkisuudessa kieltää kytkökset, mutta hänen oman ministeriönsä asiakirjat kertoivat totuuden Pekkarisen tuulivoimakytköksistä.

Kunnille on tuulivoimayhtiöiden toimesta luvattu mielikuvituksellisesti kaikkea hyvää. Tuulimyllyjen rakennusluvista on tarjottu metsästysseurojen hirvitorneja, kylille uimarantoja, polkupyöräteitä, kalaistutuksia kunnan järvin, kouluille lisää tarvikkeita ja tiloja jne.

Haittakorvauksina kaupantekijäisinä on tarjottu ylisuuria korvauksia maa-alueista, uutta kesämökkiä, kiinteistöjen vuokraamista, aurinkopaneelijärjestelmiä ja laajakaistayhteyksiä. Kuinka paljon tähän kaikkeen on haaskattu veroeuroja? Myös selvää rahaa on tarjottu kunnille ja kuntapäättäjille.

ABO Wind Oy ja Infraenergia Finland Oy tarjosivat 250 000 Sievin kunnalle, jos kaikki voimassa olevat tuulivoimavalitukset vedetään pois.

Turun Sanomat puolestaan kirjoitti syksyllä 2015 näin:

”Hallinto-oikeus kumosi Marttilan tuulivoimakaavan. Valtuutettu on vuokrannut merkittävän suuruisen maa-alueen tuulivoimapuiston alueeksi. Lisäksi hänellä oli yhteissopimus tuulivoimayhtiön kanssa. Yksi kaavassa osoitetuista tuulivoimaloiden alueista on sijoitettu valtuutetun omistamalle kiinteistölle.”

Tuulivoimasta on tulossa miljardilasku ja lopulta tuulimyllyt puretaan yhteisillä varoilla. Nyt tuulee kaikista ovista.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Salaputkia, jätevettä ja tuulivoimaa – seuraavaksi on selvitettävä päättäjien sote-kytkökset

Kommentoi Facebookissa