FORTUM Venäjä ja Fortum ovat olleet viime aikoina useasti uutisissa, poikkeuksellisissa merkeissä. Viime vuoden lopulla paljastui, kuinka Suomen valtio junailtiin Fortumin kautta venäläisen kaasuputken suurrahoittajaksi.
Suomen valtio omistaa enemmistön Fortumista, joka osti noin 47 prosentin osuuden saksalaisesta Uniperista, joka puolestaan oli sitoutunut rahoittamaan lähes miljardilla venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin omistamaa Nord Stream 2 -kaasuputkea Venäjältä Saksaan.
Pääministeri Juha Sipilän johdolla todettiin kaasuputken olevan vain ympäristökysymys – ei poliittinen tai turvallisuuskysymys – ja valtion omistajaohjausministeri Mika Lintilä sanoi olleensa täysin tietämätön mistään kaasuputkiyhteyksistä Uniper-kauppaan liittyen.
Suomi oli Venäjälle hyvä naapuri, ja myönsi Nord Streamille kaasuputkien rakentamisluvan tämän vuoden huhtikuussa vain päivää ennen kun amerikkalaiset asettivat Gazpromin pääjohtaja Aleksei Millerin pakotelistalle.
Erikoiselta kiitokselta tuntuikin, kun venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin hyökkäsi Venäjän hallituksen virallisessa lehdessä Rossijskaja Gazetassa julkaistussa kolumnissaan kiivaasti Fortumia vastaan. Deljaginia on kutsuttu presidentti Vladimir Putinin neuvonantajaksi, minkä mies itse kiistää.
Deljagin sanoo suomalaisen valtionyhtiön olevan todellinen uhka Venäjän turvallisuudelle. Artikkelissa syytetään erityisesti Fortumin Venäjän-toimintojen johtajaa Aleksandr Tsuvajevia suoranaisista väärinkäytöksistä.
Venäläisten trollisivustojen valeuutisiin perustuen ja Putinin hallinnon hyväksynnällä väitettiin myös muun muassa Fortumin hallituksen puheenjohtajan olevan Suomen puolustusministeri ja hallitukseen kuuluvan myös ”Suomen poliittisen poliisin edustaja”.
Fortumin hallituksen puheenjohtaja on Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen ja poliittisella poliisilla todennäköisesti tarkoitetaan Suojelupoliisia. Hallituksen viiden suomalaisjäsenen tausta on kuitenkin yritysmaailmassa.
Jonkinlainen motiivi uhkailuille löytyy, kun Deljagin kehottaa ulkomaisia yrityksiä pakottamaan hallituksiaan luopumaan Venäjä-pakotteista, tai ”valmistautumaan menettämään omistusosuutensa vastikkeettoman takavarikoinnin tuloksena”.
Helsingin Sanomissa olleessa kirjoituksessaan Jarmo Mäkelä huomauttaakin, että Kremlin suosiossa olevista oligarkeista Oleg Deripaskan omaisuudesta suli pakotteiden johdosta muutamassa vuorokaudessa tiettävästi miljardi euroa. Fortumilla olisi muhkea omaisuus takavarikoitavaksi.
Fortum on keskittynyt Venäjällä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Yhtiöllä on Siperian länsiosissa ja eteläisessä Uralissa kahdeksan voimalaa, jotka se hankki kymmenen vuotta sitten neljällä miljardilla eurolla. Lisäksi Fortum rakensi yhteistyösopimuksella Venäjän ensimmäisen tuulivoimapuiston Uljanovskiin ja omistaa 29 prosenttia TGC-1-yhtiöstä, jolla on 55 sähkövoimalaitosta Pietarista Murmanskiin.
Länsimaisen yhtiön omaisuuden kaappaus ei olisi mitenkään ainutkertaista. Venäjä-tuntija, Nokian Renkaiden entinen toimitusjohtaja Kim Gran muistutti Twitterissä tapauksesta, kun öljy-yhtiö Shell painostettiin myymään osuutensa kaasu- ja öljykentistä venäläisille vuonna 2006.
Sakhalin Energy -projektia syytettiin ympäristörikkomuksista, ja Shell joutui myymään omistuksensa Gazpromille. Tämän jälkeen Vladimir Putin ilmoitti ympäristöongelman ratkenneen.
Fortum on ilmoittanut käynnistävänsä oikeustoimet Venäjällä ja yrittävänsä saada väärät mediatiedot oikaistua. Lokakampanjan kohteeksi joutuminen ei ole yhtiölle ensimmäinen kerta Venäjällä.
Omistajaohjausministeri Mika Lintilä toteaa tietoisen väärän tiedon levittämisen harmittavan ja uskoo asioita pyrittävän oikaisemaan jopa presidentti Sauli Niinistön puhelinkeskusteluissa Vladimir Putinin kanssa.
Pääministeri Juha Sipilä kommentoi asiasta ollessaan Tukholmassa Pohjoismaiden ja Intian pääministereiden välisessä huippukokouksessa. Sipilä totesi medialle, että asia tullaan nostamaan keskusteluissa esille.
– Tätä tämä maailma tänä päivänä on. Meidän ja kuluttajienkin pitää oppia vähän epäilemään maailmalla liikkuvaa tietoa.
Lintilä on menossa Venäjälle seuraavan kerran toukokuussa puhumaan Pietarin talousfoorumiin. Sipilä ei ole ollut vielä yhteyksissä venäläisten kanssa Fortum-jupakasta.
– Tämä on sitä arkipäivää, jota tänä päivänä eletään, Sipilä päättää.
Venäläisten intoa takavarikoida suomalaisyritysten omistuksia saattaa hillitä kuitenkin Fennovoima, jonka ydinvoimalaa Pyhäjoelle on rakentamassa venäläinen Rosatom. Hanke on tärkeä näyteikkuna venäläiselle teknologialle länsimaissa.
Ja kuten tunnettua, Fortum pelasti takeltelevan ydinvoimaprojektin lähtemällä elokuussa 2015 mukaan Fennovoimaan – Sipilän hallituksen suostuttelemana.
Kommentoi Facebookissa