TONTTIRIITA Tampereen poliittisia piirejä on jo pitkään puhuttanut kaupungin tytäryhteisön Kotilinnasäätiön ympärillä käytävä miljoonaluokan riita rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirrosta.
Tapahtumaketju käynnistyi, kun marraskuussa 2016 Tampereen kaupunginvaltuuston demariryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski vuokrasi säätiön hallituksen hyväksymänä Kotilinnasäätiölle kaupungilta tontin 60 vuodeksi. Vuokrahinnaksi sovittiin 72 000 euroa vuodessa.
Kotilinnasäätiö perusti hanketta varten Asunto Oy Tampereen Nekalanpuiston, jolle se luovutti tontin vuokraoikeuden. Tämän jälkeen Kotilinnasäätiö myi kokonaan omistamansa yhtiön osakekannan pörssiyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartiolle, jolle näin päätyi tontin vuokraoikeus rakennusoikeuksineen 1 150 000 euron hinnalla.
Kaupungin ja Kotilinnasäätiön välisen maanvuokraussopimuksen 19 kohdassa kuitenkin lukee, että jos tontin vuokraoikeus siirretään ennen rakentamisvelvoitteen täyttymistä, on ”suoritettava kaupungille sopimussakkoa vuotuisen vuokranmaksun kaksikymmentäviisikertainen määrä”.
Tämä tarkoittaa niinkin hurjaa summaa kuin 1 800 000 euroa. Tampereen tonttikauppojen poliittinen trilleri oli valmis. Ensin sopimussakko oltiin valmiita armahtamaan, sitten se haluttiin periä. Mitä oikein tapahtui?
Kehotus kääntyä säätiön puoleen
Asiaa on selvitetty jopa poliisin voimin, muun muassa toiminnanjohtaja Aleksovski sekä Kotilinnasäätiön kokoomuslainen puheenjohtaja, kaupungin entinen pormestari Timo P. Nieminen ovat käyneet kuulusteluissa, kuten Päivän Lehti kirjoitti tässä.
Lopulta koko juttu päätyi Pirkanmaan käräjäoikeuteen, jossa Tampereen kaupunginlakimies Jouko Aarnio on nostanut kaupungin konsernihallinnon sisäisen tarkastuksen suosituksen mukaisesti kanteen nimikkeellä “Maanvuokrasuhdetta koskeva riita”. Kantajana on Tampereen kaupunki ja vastaajana Kotilinnasäätiö, kuten tässä artikkelissa uutisoimme.
Kotilinnasäätiön vastauksen käräjäoikeudelle on laatinut asianajotoimisto Boreniuksen asianajaja Markku Lehtola. Vastauksesta ilmenee täysin toisenlainen tapahtumien kulku, kuin tähän mennessä julkisuudessa on esitetty.
Kyseinen tontti oli ollut varattuna Kotilinnasäätiölle pitkään, jo 1960-luvulta lähtien. Tontin varaaminen säätiölle merkitsi myös sitä, että kaupunki ei saanut siitä vuokratuloja. Kotilinnasäätiön toiminta-ajatuksena on rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja ikäihmisille, tontti ei ollut tarkoitukseen kuitenkaan soveltuva.
Rakennuskartio oli jo vuonna 2014 ilmaissut halunsa ostaa vuokraoikeus tonttiin. Kaupunki ei tarjoukseen suostunut, koska tontti oli varattuna Kotilinnasäätiölle. Kaupunki kehottikin rakennusyhtiötä kääntymään säätiön puoleen.
”Mutta kuten olemme luvanneet…”
Kesällä 2016 Kotilinnasäätiö aloitti neuvottelut Tampereen kaupungin kanssa tontista ja pyysi siihen pitkää vuokrasopimusta. Säätiö myös ilmoitti, että tontille tullaan rakentamaan vapaarahoitteista tuotantoa eli säätiö ei ollut rakentamassa tiloja omaa toimintaansa varten. Kaupungin apulaistonttipäällikkö vastaa säätiön sähköpostiin lokakuussa 2016 näin:
”Rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirtäminen ilman vuokranantajan kirjallista lupaa on sopimuksen mukaan kielletty, enkä tässäkään voi etukäteen kirjata, että tulemme siihen suostumaan, mutta kuten olemme luvanneet, niin suostumme siihen.”
Vuokrasopimus solmittiin 14.11.2016 ja samana päivänä Kotilinnasäätiö pyysi kirjallisesti lupaa saada siirtää tontin vuokraoikeus Rakennuskartiolle. Virallista kirjallista päätöstä tai vastausta ei tähän päivään mennessä kaupungilta ole annettu.
Itse asiassa Kotilinnasäätiö ei tarvinnut lupaa myydä asunto-osakeyhtiön osakepääoma Rakennuskartiolle, vaan säätiö tarvitsi luvan luovuttaakseen vuokraoikeuden omalle perustamalleen yhtiölle.
Yleinen käytäntö on ollut, että vuokrasopimus tehdään suoraan perustettavan yhtiön nimiin. Nyt näin ei jostain syystä toimittu, vaikka sopimuksen laati kaupungin lakimies. Asia nostettiin esille myös kaupungin korkean virkamiehen ja entisen virkamiehen, nykyisen konsultin välisissä neuvotteluissa joulukuussa 2016. Neuvotteluissa esitettiin asunto-osakeyhtiön perustamista ja sen myymistä eteenpäin ilman seurauksia.
Siirtoon riittäisi palaverin perusteella kiinteistötoimen päätös ja muistio lähetettiin sekä kyseiselle johtotason virkamiehelle että kiinteistöjohtajalle, jotka eivät esittäneet asiaan eriävää kantaa. Hanke oli muutamaa päivää ennen muistion lähettämistä sovittu Kotilinnasäätiön mukaan myös toisessa neuvottelussa, jossa läsnä olivat kaupungin puolelta kiinteistöjohtaja, tonttipäällikkö sekä apulaistonttipäällikkö.
Osapuolten näkemykset ovat kaukana
Kesäkuussa 2017 kolme kiinteistösijoittajaa vuokrasi perustamalleen yhtiölle Tampereen kaupungilta 5 250 kerrosneliömetrin rakennusoikeuden omaavan arvotontin 50 vuodeksi. Myös tässä maanvuokrasopimuksessa oli määritelty 2,4 miljoonan euron sopimussakko, jos tontti siirrettäisiin rakentamattomana eteenpäin kolmannelle osapuolelle.
Kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen solmimisesta kolmikko myi yhtiönsä koko osakekannan rakennuskonsernille, arvioiden mukaan yli 2 miljoonalla eurolla. Tampereen kaupungilla ei ollut asiasta mitään huomautettavaa, Päivän Lehti kirjoitti tapauksesta tässä. Voidaan kysyä miksi nyt oli hyväksyttävämpää ohjata rahoitus ulkopuolisille sijoittajille, kuin kaupungin omalle säätiölle.
Kotilinnasäätiö perusti 19.1.2017 Asunto Oy Nekalanpuiston, jolle se luovutti maanvuokraoikeuden 14.3.2017. Asunto-osakeyhtiön osakkeet myytiin Rakennuskartiolle 31.3.2017. Kotilinnasäätiö kiistää, että sen ja Rakennuskartion välillä olisi olemassa minkäänlaista kumppanuussopimusta.
Patentti- ja rekisterihallitus on sinänsä aiheesta moittinut Kotilinnasäätiötä siitä, että se ei ole toiminut tontinvuokrausasiassa huolellisesti. Kaupungin edustajat ovat puolestaan käydyissä neuvotteluissa ja sähköposteissa antaneet hiljaisen hyväksyntänsä sekä epäselviä viestejä asiasta.
Asiakirjoja lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että taustalla on myös sekä poliittista että kaupungin päättäjien välistä valtataistelua. Jos sovintoa ei synny, asia jää oikeuden ratkaistavaksi. Merkitystä on myös sillä, onko asiassa syntynyt vahinkoa ja voiko sopimussakkoa velvoittaa maksamaan enemmän kuin kauppahinta.
Näkemykset ovat toistaiseksi kovin kaukana toisistaan. Tampereen kaupunki vaatii 1,8 miljoonan euron sopimussakkoa, Kotilinnasäätiö tarjoaa sovitteluna 10 000 euroa.
Kommentoi Facebookissa