JULKISUUSLAKI Länsimetron yli miljardiin euroon kohonneet rakennuskustannukset saivat yhtiön hallituksen tilaamaan erityisen selvitysraportin. Länsimetro Oy:n omistavat Espoon ja Helsingin kaupungit, joten tunneliin katosi veronmaksajien rahaa, valtioltakin neljännesmiljardi.
Mutta mitä teki Länsimetron hallitus? Valmistunut selvitys salattiin ”ulkopuolisten juristien suosituksesta”.
Länsimetro on kuitenkin vain pieni saari valtameren syvänteessä. Yksistään Helsingin kaupungilla on noin 70 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä, joissa sillä on määräysvalta. Espoolla on 23 tytäryhtiötä ja kolme säätiötä. Helsingin tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto lähenteli jo muutama vuosi sitten kahta miljardia euroa.
Ja näin siis vain pääkaupunkiseudulla. Joka puolella Suomea kunnilla on omistuksessaan osakeyhtiöitä, joita ei koske julkisuuslaki. Julkisuuslaki ei koske myöskään valtion omistamia yhtiöitä.
Sote- ja valinnanvapausuudistuksen johdosta valtio on jo perustanut useita yhtiöitä, joissa liikkuu jopa miljardien omaisuuksia piilossa julkiselta tarkastelulta. Uusi kuntalaki saatiin aikaan 1.6.2017, mutta se ei kata näiden yhtiöiden julkisuutta.
Miljardit liikkuvat valtion sote-jäteissä
Valtion kehitysyhtiö Vake Oy on vuoden 2016 lopulla valtion omistuksia hallinnoimaan perustettu kehitysyhtiö, johon siirrettävään omaisuuteen kuului aluksi yhdeksän yhtiön kautta 2,5 miljardin edestä yritysvarallisuutta.
Vake Oy toimii täysin eduskunnan budjettivallan ulkopuolella, käytännössä vain hallituksen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Mika Lintilän peukalon alla. Vake Oy laittaa pääministeri Juha Sipilän peräänkuuluttaman ”taseen töihin” eli se mahdollistaa valtion suorassa omistuksessa olevien pääomien irrottamisen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmän ratkaisuja kehittämään perustetun SoteDigi Oy:n 90 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ja muiden kustannusten maksamiseen käytettiin juuri Vake Oy:n varoja.
Yksi suurimmista hallituksen uusista sote-yhtiöistä on tammikuussa 2017 perustettu Maakuntien tilakeskus Oy, joka vastaa sote-uudistusten myötä maakuntien tarvitsemista kiinteistöistä.
Yhtiöön siirtyvän omaisuuden alustava arviointi tehtiin syyskuussa 2017, se oli 3,4 miljardia euroa, velat noin 2 miljardia, tulevia hankkeita oli yli 4 miljardin euron edestä. Yhtiö ehti jo kunnostautua valitsemalla johtajia salassa sairaanhoitopiireiltä.
Salailu sai aikaan lakialoitteen
Kun Länsimetro salasi kokousasiakirjansa, sai piilottelu syksyllä 2016 aikaan lakialoitteen, jonka mukaan julkisuus laajennettaisiin koskemaan myös valtion sekä kuntien omistamia yhtiöitä. Lokakuun 7. päivä 2016 keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä teki lakialoitteen LA 66/2016 vp, jonka allekirjoitti yhteensä 105 kansanedustajaa eri puolueista eli eduskunnan enemmistö.
Tiivistettynä kyseessä oli osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n muuttaminen. Eduskunnan lähetekeskustelussa 27.10.2016 lakialoite päätettiin lähettää talousvaliokuntaan. Talousvaliokunta kuuli asiassa oikeusministeriön asiantuntijoita 21.3.2017 ja 2.5.2017. Oikeusministeriön kanta oli yllättäen kuitenkin kielteinen ja hanke tuntui pysähtyneen.
Aluksi sote-lakiesityksissä oli mukana vielä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen, joka olisi entisestään lisännyt julkista palvelutehtävää hoitavien yhtiöiden määrää. Perustuslakivaliokunta katsoi kesällä 2017 yhtiöittämisen olevan perustuslain vastaista.
Syksyllä 2017 ilmeni, että valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa haussa julkisuusasiaa oli tarkoitus selvitellä 100 000 euron määrärahan turvin ja selvitystyötä kuvattiin kiireelliseksi. Hanke rahoitettaisiin valtioneuvoston kanslian tutkimusrahoista, jotka on tarkoitettu pääministeri Sipilän hallituksen päätöksenteon tukemiseen
Selvitys aloitetaan ja perutaan
Kolme tutkimusryhmää jätti ehdotuksensa, ja asiantuntija-arvioinnissa parhaat pisteet sai professori Pauli Rautiaisen johtama Itä-Suomen yliopiston hanke. Päätös selvityksen hankinnasta tehtiin 17.10.2017, mutta se peruttiin yllättäen ja erittäin poikkeuksellisesti jo 20.11.2017, ennen käynnistymistään.
Hankkeen suunnitelmaa haluttiin muuttaa. Professori Rautiainen painotti Suomen Kuvalehdelle, että tutkimusryhmä oli valmis tekemään valtioneuvoston kanslian vaatimat muutokset.
– Tämän perusteella on ainakin itseni vaikea sanoa, johtuvatko nämä puhtaasti tilaajaosaamisen puutteesta vai siitä, että tässä aihepiirissä on nyt kummaa turbulenssia. Niin tai näin, tämä oli ikävä episodi, Rautiainen kommentoi.
Valtioneuvoston kanslian osalta hanke päättyi kuitenkin tähän.
– Emme ole tällä tiedolla avaamassa VNK:n toimesta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan piirissä tästä uutta hanketta, vahvistaa neuvotteleva virkamies ja yksikön päällikkö Taina Kulmala Politiikka-analyysiyksiköstä valtioneuvoston kansliasta.
”Eduskunnan enemmistön tahto”
Julkisuuslain ulottaminen koskemaan myös valtion ja kuntien omistamia yhtiöitä ei myöskään ole talousvaliokunnan käsittelylistalla, eikä sillä ole siksi edes mitään valmistumisajan arviota.
– Valiokuntakäsittely on kesken. Tämän vuoksi valiokunnan tätä asiaa koskevat asiakirjat eivät ole julkisia. Talousvaliokunta ei ole päättänyt asian jatkokäsittelystä, kommentoi asiaa valiokuntaneuvos Teija Miller.
Hanke tuntui elävältä haudatulta, kun siihen liittyvät selvitystyöt on pysäytetty ja talousvaliokunta ei tunnu edes tietävän mitä pitäisi tehdä. Mitä asiasta miettii lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä?
– Lakialoite on edelleen talousvaliokunnassa vireillä ja käsitykseni mukaan siitä on pyydetty vastine oikeusministeriöltä, joka on suhtautunut asiaan positiivisesti. Olen ymmärtänyt, että talousvaliokunta käsittelee asian sote- ja maakuntapaketin yhteydessä, Kärnä vastaa.
– Itse uskon ja toivon, että tämä asia saadaan maaliin. Se on eduskunnan enemmistön tahto.
Sekä talousvaliokunnan saamassa kielteisessä lausunnossa että valtioneuvoston kanslian pysäyttämässä tutkimushankkeessa avainasemassa näyttää olevan oikeusministeriö.
”Oikeusministeriö on käynnistämässä hanketta”
Miksi julkisuuslain laajentamishanke ja siihen liittyvät asiat on kaksi kertaa käytännössä pysäytetty oikeusministeriön toimesta?
– Talousvaliokunnassa vireillä olleen lakialoitteen osalta oikeusministeriö lausui, että avoimuuden lisääminen julkisesti rahoitettuja palveluja tuottavien tai julkista palvelutehtävää hoitavien osakeyhtiöiden toiminnassa on kannatettava tavoite, mutta ministeriö ei tuolloin voinut puoltaa valtiokunnalle asian ratkaisemista ehdotetulla osakeyhtiölakiin tehtävällä muutoksella, lainsäädäntöjohtaja Tuula Majuri selventää tapahtunutta.
Avataanko julkista palvelutehtävää hoitavien osakeyhtiöiden toimintaa osakeyhtiölailla, julkisuuslailla tai jollain kolmannella tavalla, on sinänsä toisarvoista, kun vain tavoite saavutetaan.
– TEAS-tutkimushanketta ei puolestaan käynnistetty sen vuoksi, että hankkeeseen tulleet hakemukset eivät vastanneet hankkeelle asetettuja tietotarpeita, Majuri jatkaa.
Julkisuuden ja avoimuuden puute esimerkiksi valtion perustamien sote-jättien osalta on edelleen olemassa ja yhtiöt jo toiminnassa. Onko se osasyy käsittelyn hitauteen? Julkisuuslain laajentamisella on myös katsottu olevan suuri merkitys median toimintaedellytysten, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien sekä tehokkaan korruption torjunnan kannalta.
Miten ja millä aikataululla hanketta nyt pyritään edistämään?
– Oikeusministeriö on parhaillaan käynnistämässä hanketta ulkoisena selvitystyönä. Asiasta tiedotetaan piakkoin, kun selvitystyötä koskevat sopimukset saadaan tehtyä, lainsäädäntöjohtaja Majuri lupaa.
Kommentoi Facebookissa