SOTE Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle hallituksen uuden esitysluonnoksen valinnanvapauslaista. Valinnanvapauden laajentaminen on osa sote-uudistusta.
Lausuntoa pyydetään manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta sekä eräiltä muilta toimijoilta. Myös muut organisaatiot voivat halutessaan antaa lakiluonnoksesta lausuntonsa.
Annetut lausunnot ovat julkisia ja ne otetaan huomioon valinnanvapauslain luonnoksen viimeistelyssä. Edellisellä kierroksella lausuntoja tuli peräti 603, ja asiantuntijat arvioivatkin hallituksen alkuperäisen aikataulun mahdottomaksi. Muuttuneesta tilanteesta Päivän Lehti kirjoitti tässä. Nyt lausuntoaika alkoi perjantaina ja päättyy 15. joulukuuta 2017.
Juha Sipilän hallitus on asettanut tavoitteekseen säästää sote-uudistuksella 3 miljardia euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on uudessa raportissaan asettunut sen onnistumisesta erittäin epäilevälle kannalle.
”Tarkastusviraston arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella.”
”Kaiken kaikkiaan hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle asettama 3 miljardin euron säästötavoite ei nykytiedon valossa ole realistinen. EU-vertailussa Suomen sosiaali- ja terveysmenot eivät ole erityisen korkeita, eikä ikääntymisen aiheuttama kestävyyshaaste poikkeuksellisen suuri.”
On erittäin kyseenalaista tuoko sote säästöjä lainkaan. Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksen, jossa käsiteltiin vuoden 2009 alussa toteutettuja 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. VATT:n tutkijat osoittivat, että liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta.
Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita. Ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikat siirtyivät pienistä liitoskunnista suuriin.
Kun palveluseteleitä käytetään myös palveluiden ostamiseen yksityisiltä jopa leikkaustoiminnassa, voidaan kysyä mikä muuttuu – paitsi aluesairaaloiden kurjistaminen.
– Julkisuudessa on maalattu hyvinkin dramaattista kuvaa sote-palvelujen valinnanvapauden kustannuksista ja muista vaikutuksista. Yksityinen tuotanto ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, sillä kunnat ja kuntayhtymät käyttävät nykyisin ostopalveluja jo lähes 3 miljardin euron edestä, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Tavoitteena kuitenkin on, että valinnanvapaus lisäisi asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaisi palveluun pääsyä, vahvistaisi peruspalveluja ja parantaisi palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Valinnanvapauslakia sovellettaisiin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan julkisesti rahoitettuun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Valinnanvapaus otettaisiin tämän jälkeen käyttöön vaiheistetusti.
Asiakas saisi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen palveluyksikön vuoden 2020 alusta lähtien. Myös henkilökohtainen budjetti olisi käytössä vuoden 2020 alusta lähtien ja asiakasseteli viimeistään 1.7.2020. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa vuoden 2021 alussa ja suunhoidon yksiköt vuoden 2022 alussa.
Kommentoi Facebookissa