KIRJAT Joulu on kirjakaupoissa vuoden tärkein myyntisesonki ja kaunokirjoista jopa 40 prosenttia myydään isänpäivän ja joulun välisenä aikana. Koko vuoden hyvin sujunut kirjamyynti antaa odottaa kirjojen joulumyynniltäkin kasvua.
Kirja joulupaketissa kuuluu monen perheen traditioon, siinä missä suklaa, pyjama tai villasukatkin.
– Kirja on edelleen suosittu lahja. Sen suosio perustuu henkilökohtaisuuteen, arvokkuuteen ja ostamisen helppouteen. Libristien kirjavinkit helpottavat monen valintaa, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Kaunokirjallisuuden myynti on ollut kasvussa koko vuoden. Vahva valikoima ja suositut kertojat ovat löytäneet lukijansa. Tänä vuonna joulupakettiin kääritään ennätysmäärä etenkin hyvää kotimaista kaunokirjallisuutta.
Finlandia-voittaja Juha Hurmeen Niemi-romaani kipuaa myyntitilastoissa epäilemättä kärkeen ja omaa myyntiennätystään tekee myös Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta -teos, jossa itsenäisen Suomen taivalta valotetaan suomalaisen runouden avulla.
Muita suosikkeja ovat esimerkiksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, Ilkka Remeksen Vapauden risti ja Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan Suomi sekä käännöskirjallisuuden puolelta Dan Brownin Alku, Jo Nesbon Jano ja Jojo Moyesin Ne, jotka ymmärtävät kauneutta.
Kirjallisuuskilpailut nostavat kirjoja julkisuuteen tehokkaasti ja Finlandia- ja Nobel-palkinnot merkitsevät paljon myös joulukaupassa. Monen lahjapaketista tulee paljastumaan tietokirjallisuuden Finlandialla palkittu Riitta Kylänpään Pentti Linkola – ihminen ja legenda ja tuoreimman nobelistimme Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen.
Joulun ylivoimainen myyntimenestys on Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia, jonka yleisö valitsi suosikikseen Finlandia-äänestyksessä. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja kohosi myös jo marraskuussa myyntilistojen kärkipäähän.
Muistakaa myös nämä
Tutkimusten mukaan lukijat saavat tietoja uusista kirjoista paitsi uutisista, tiedotteista, mainoksista, kirja-arvioinneista myös blogien, somen ja henkilökohtaisten suositusten kautta. Silti osa ansiokkaistakin kirjoista jää jostain syystä vuoden aikana pimentoon.
Suositeltavien listalle voi hyvällä syyllä nostaa muiden muassa kotimaisista romaaneista Silja Ahavan herkkävireisen Ennen kuin mieheni katoaa, Anni Kytömäen eeppisesti rikkaan Kivitaskun sekä Olavi Koistisen miesnovelleja sisältävän Mies joka laski miljardiin -teoksen.
Käännetyistä romaaneista Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja, jonka muistinmenetyksestä kärsivä matematiikan professori kykenee muistamaan korkeintaan 80 minuuttia, jättää melko varmasti lukijaan hyvinkin pysyvän muistijäljen. Pitkäaikaista iloa saavat ainakin Italian ystävät Elena Ferranten Napoli-sarjan kahdesta ensimmäisestä teoksesta Loistava ystäväni ja Uuden nimen tarina tai uusimpana käännetystä varhaisemmasta romaanista Hylkäämisen päivät.
Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia -teos on hyvä valinta tyylitajuiselle lukijalle tai sille, joka ei kaipaa lukemista nukahtaakseen.
Kannattaa huomata Keltaisen kirjaston tämän vuoden kirjoista Ishiguron lisäksi nykykirjallisuuden merkkiteoksista ainakin japanilaisen Haruki Murakamin novellikokelma Miehiä ilman naisia, amerikkalaisen Don DeLillon tieteisfantasiaa viljelevä
Nolla Kelviniä -romaani ja presidentti Sauli Niinistön suosikki Paul Austerin 4321 -tiiliskiviromaani.
Taidetta, naisasiaa, terveyttä ja testamentti
Tietokirjoista elämäkerrat ovat suosittuja lahjatoiveita. Linkola-elämäkerran lisäksi perinpohjaista ajankuvaa ja henkilöhistoriaa välittää taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin teos Minä maalaan kuin jumala, joka kertoo kuvataiteilija Ellen Thesleffin (1869–1954) tarinan. Thesleffiä pidetään yhtenä merkittävimmistä pohjoismaalaisista maalareista ja hän oli monin tavoin edelläkävijä aikana, jolloin naistaiteilijoiden oli paljon vaikeampaa saada tunnustusta osana taidemaailmaa kuin nykyään, olivatpa heidän teoksensa kuinka korkeatasoisia hyvänsä.
MeToo-kampanjaan saa myös hyvää taustoitusta nigerialaissyntyisen Chimamanda Ngozi Adichien esseestä Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä, jota on oudosti vieroksuttu meilläkin, vaikka sen suurin sanoma on saada naiset kaikkialla maailmassa suunnilleen samaan tasa-arvoiseen asemaan kuin mitä Suomessa ja pohjoismaissa yleisemminkin on vallalla.
Kaikesta päätellen varsin hyvään saumaan onkin ilmestynyt raikas, maailmalla ilmiöksi noussut Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirja Iltasatuja kapinallisille tytöille, joka kertoo sadan itsenäisen naisen tarinan iltasadun muodossa.
Kirjassa tutustutaan sataan todelliseen tyttöön ja naiseen, jotka ovat muuttaneet maailmaa tai oman elämänsä rohkeasti ja lupaa kyselemättä. He ovat eläneet kauan sitten tai he elävät nyt: he ovat hallitsijoita, merirosvoja, taiteilijoita, urheilijoita, astronautteja, tieteilijöitä, tai ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat tehneet jonkin pelottoman valinnan. Sopii hyvin myös vanhempien luettavaksi.
Pinnalla olevista ilmiöistä pitkäaikaisempia ovat hyvinvointiin ja ravintoon liittyvät asiat. Kahden tutkijan, Elizabeth Blackburnin ja Elissa Epelin teos Telomeerit ja niiden vaikutus esittelee hyvin käytännönläheisesti alaotsikkonsa mukaisesti pitkän, terveen ja onnellisen elämän biologiaa.
Blackburnille myönnettiin kahden kollegan ohella lääketieteen Nobel vuonna 2009 juuri telomeerien toiminnan tutkimisesta vanhenemiseen liittyen. Elissa Epel puolestaan on yliopistotutkija, joka on erikoistunut stressin, ikääntymisen ja ylipainoisuuden tutkimiseen. Kirja vastaa kysymykseen miksi jotkut kuusikymppiset vaikuttavat nelikymppisiltä ja päinvastoin. Tutkijoiden sanoma on toivoa herättävä; voimme itse kukin vaikuttaa siihen miten vanhenemme.
Kirjavuoden yksi erikoisimmista tietokirjoista on tekoälyä ja koneoppimista tutkivan professori Timo Honkelan Rauhankone, jossa hahmotellaan ideaa teknologisin keinoin saavutettavasta rauhanomaisemmasta maailmasta. Kirja on aivosyöpää sairastavan tutkijan testamentti, joka pyrkii avaamaan tekoälytutkimusta edelleen kehitettäväksi, jotta saataisiin käytännön työkalu ratkomaan sekä yksilöiden välisiä kiistoja ja väärinkäsityksiä että laajemminkin ehkäisemään sotia.
– Haluan tuoda esille perusteltuja myönteisiä tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia aikana, jona maailma näyttäytyy monille uhkaavana terrorismin, suursotien, ympäristökatastrofien ja työllisyyden heikkenemisen takia. Näihin synkkiin näkymiin kirjan on tarkoitus tuoda valoa. Omat tekomme rakentavat tulevaisuutta, ja tässä rakentamisessa tekoäly voi auttaa meitä, jos niin haluamme, toteaa Timo Honkela kirjansa tarkoituksesta.
Kissat, jotka pelastavat joulustressiltä
Kissojen rennosta elämänasenteesta sopii ottaa oppia, jos jouluahdistus uhkaa nostaa verenpainetta – ja parilla kissa-aiheisella kirjalla selvittää myös muutaman kiperän lahjapulman.
Älykölle ja sarjakuvafriikillekin sopii mainiosti George Herrimanin klassinen sarjakuva-albumi Krazy Kat, joka sisältää sunnuntaisivut vuosilta 1916–1918. Suurikokoisessa teoksessa uraauurtava ja runollisesti riimitelty kertomus kissan ja hiiren omituisesta suhteesta ihastuttaa yhä, 100 vuotta ilmestymisensä jälkeen. Teos on myös suomentaja Heikki Kaukorannan mestarillinen taidonnäyte.
Ja ellei mitään muuta keksi, sanaleikittelijä NEN on koonnut pienen kirjan Kuuluisuuksien kissat, joka esittelee kuvin ja sanoin miten lemmikkikissat muuttuvat omistajiensa tai paremminkin ylläpitäjiensä kaltaisiksi. Filosofien, valtiomiesten ja julkkisten kuten Duudsonien, John Lennonin, James Bondin ja Mikki Hiiren kissat esittäytyvät nokkelilla tavoilla. Kustantaja Arktinen Banaani vakuuttaa, että tämän kirjan kissa ostaisi!
- Kirjoittaja on Päivän Lehden kulttuurituottaja ja Vanhan Rauman kirjakauppias
Kommentoi Facebookissa